Euriborit ne ovat vain jatkaneet nousuaan tässä vuoden aikana, mikä ei suhteellisen velkaantunutta asuntosijoittajaa erityisesti ilahduta. Lainasalkkuni kun on ihan mojova, tällä hetkellä noin 374 000 euroa. Ja sehän jakautuu seuraavasti (tilanne syyskuussa 2023):

Lainatyyppi	Eurot
Henkilökohtaiset pankkilainat (3 kpl)	116 502 €
Yhtiölainat (4 asuntoa + 1 autopaikka)	257 672 €
Yhteensä	374 174 €

Valtaosa (2/3) henkilökohtaisista lainoista on korkosuojattuja ja lisäksi yksi taloyhtiölaina (oma osuus n. 30 k€) myös korkokaton alla, mutta kolmas oma pankkilainani on täysin vaihtuvakorkoinen 12 kk euriboriin sidottu 0,5 % marginaalilla. Tämän lainan korontarkistuspäivä oli 3.9.2023, jonka jälkeen pankki velkoi tuosta 4,6 % korkoa. Nollakorkoihin tottunutta kirpaisee, pakko myöntää 😅

Onneksi kyseessä on alun perin asp-laina, jota jo ”jouduin” lyhentämään pari vuotta sitten kertaheitolla melkein kolmekymmentä tonnia, joten sen saldo oli ehtinyt pienentyä 24 000 € tuntumaan. Koska minulla oli lähestulkoon tuo summa käteisenä lojumassa muutamalla eri tilillä, päätin maksaa koko roskan pois.

Mutta otetaanpa pieni tuumaustauko. Perinteisesti asuntosijoitusmaailmassa tavoitteena on pitää velkavipua korkeana ja ylimääräisiä lyhennyksiä pidetään vähän tollojen touhuina. Päinvastoin, jälleenrahoittamalla pyritään nostamaan lisää lainaa vanhoja, jo lyhennettyjä seiniä vastaan. Olen kuitenkin jo aiemmin kirjoitellut, että en aio kasvattaa asuntosalkkuani ja nämä syyt pätevät omalla kohdallani edelleen.

Toinen mahdollisuus olisi toki laittaa rahat osakkeisiin, jota toki myös teen, mutta en sijoita isompia summia pörsseihin kerralla vaan hajautan ajallisesti. Vaikka osa näistä hilloista olikin norjalaispankissa takomassa 3,25 % korkotuottoa, paremman tuoton saan maksamalla 4,6 % lainan pois. Kassavirta kohenee tällä operaatiolla noin 300 eurolla kuussa.

Nyt varmasti joku haluaa muistuttaa puskurien tarpeellisuudesta. Olet ehdottoman oikeassa, mutta itse olen aiemminkin käyttänyt Nordnetin Superluottoa vararahastona. Sieltä saan päivän varoitusajalla nostettua reilun kymppitonnin 3,49 % korolla ja nykyisillä lainoitusarvoilla vielä toiset mokomat hopeatasolla eli 4,39 % korolla. Eikä ihan heti tarvitse margin callia pelätä, salkun lainoitusarvo tällä hetkellä on noin 52 300 €.

o o o

Sitten käytäntöön. Lainan maksaminen kokonaan pois (eri juttu kuin ylimääräinen lyhennys) ei ainakaan Nordealla onnistu automaattisesti. Itse tiedustelin kuvion etenemistä verkkopankin kautta ja sain kunnian selvittää mistä rahat olivat tulleet tilille. Näinhän nämä jutut menevät nykyään, rahanpesua ei sallita ja se on hyvä se.

Minulla oli 15 000 euroa Bank Norwegianissa, Nordnetistä nostin osakemyynneistä ja osingoista saatuja varoja 6 500 euroa ja loput varat olivat käyttötilillä. Vastatilijärjestelyiden takia kierrätin rahat OP:n tilini kautta, joten jouduin toimittamaan paitsi OP:n tiliotteen, niin myös tapahtumalistaukset sekä Nordnetistä että Bank Norwegianilta. Mutta sitten kun sain nämä lähetettyä Nordeaan ja soitin asiakaspalveluun, niin homma hoitui muutamassa minuutissa. Vaikka tämä olikin rahan siirtämistä taskusta toiseen, niin jotenkin sitä vaan olo keveni miehellä heti kun velkasaldo hupeni 😅

Asuntolainasta kun on kyse, niin vakuudenhan saa takaisin omaan haltuun. Tämäkin kyseinen taloyhtiö on perustettu vuonna 2018, niin siitä löytyy vielä fyysinen osakekirja. Tilasin sen lähikonttoriin tässä pöydällä se nyt komeilee. Sittenpähän vain pitää enää sähköistää se, jonka pitäisi olla aika suoraviivainen operaatio. Tästä seuraa oma postaus myöhemmin, stay tuned!