Joskus sijoitusasunnon metsästys on pitkällinen prosessi, etenkin vanhoja asuntoja jahdatessa. Sopivia ei helposti löydy kohdalle ja kun löytyy, niin toinen sijoittaja saattaa viedä kämpän nenän edestä. Muun muassa tämän takia olenkin keskittynyt asuntosijoitustoiminnassani pääasiassa uudiskohteisiin. Nämä kuitenkin vaativat kärsivällisyyttä, sillä aikaa saattaa kulua varauksesta vuokraukseen useampi vuosi.

Viidennen sijoitusasuntoni varasin (tai varasimme liikekumppanini kanssa) jo alkuvuodesta 2018. Tässä vaiheessa kohde oli vielä ennakkomarkkinoinnissa. Vielä pari vuotta sitten pk-seudun uudiskohteiden pienemmät asunnot vietiin tiskin alta usein jo ennen varausajan alkua. Nyt markkina on rauhoittunut huomattavasti, mikä on ainakin amatöörisijoittajan kannalta hyvä asia.

Kun sitten rakennuslupa myönnettiin ja kohde tuli varsinaisesti myyntiin, meillä oli jo toinen kohde putkessa ja päätimme harkita hieman kumman ottaisimme. Välittäjälle tämä näytti sopivan, vaikka kyselivätkin vähän väliä kauppojen perään. Kesällä 2018 päädyimme kuitenkin tekemään kaupat toisesta kohteesta (tsekkaa neljännen sijoitusasunnon tarina), mutta päätimme jättää vielä tämän kohteen ns. holdiin.

Syksyllä totesimme, että markkina on nyt sen verran kyllästetty uudiskohteilla, että voisimme alkaa neuvottelemaan hinnasta. Aluksi laitoimme rakennuttajalle viestiä, että nykyään useasta uudiskohteesta saa 2 % ”varainsiirtoveroalennuksen”. Tämä meille myönnettiinkin melkeinpä saman tien, ehtona kaupanteko marraskuun loppuun mennessä.

Matkojen ja muiden menojen takia emme kuitenkaan onnistuneet tekemään päätöstä marraskuun aikana. Päätimme kuitenkin kokeilla jäätä ja ilmoitimme välittäjälle, että olemme valmiita kaupantekoon, jos vielä hieman tulevat vastaan hinnassa. Muutaman päivän vatuloinnin jälkeen saimmekin ”lopullisen tarjouksen”, joka tarkoitti käytännössä noin 3 % alennusta velattomasta myyntihinnasta. Vaikea sanoa olisiko hinta vieläkin joustanut, mutta tässä vaiheessä päätimme itse ottaa tarjouksen vastaan.

Suhteellisesti alennus ei kuulosta kovin hurjalta, mutta euroina tekee nopeasti useamman tonnin. Joskus siis kannattaa viivästyttää kauppoja ja ”lypsää” hintaa alemmas. Markkinatilanteesta riippuen taktiikka joko toimii tai sitten joku toinen nappaa asunnon nenän edestä. Ammattimaisemmat sijoittajat saavat toki vieläkin parempia diilejä, mutta tällöin ehtona on yleensä useamman asunnon osto samalta rakennuttajalta, johon meidän pääomamme eivät riitä.

Tämä hankinta eroaa muista kohteistamme siinä mielessä, että kyseessä ei olekaan yksiö vaan pieni 35 m2 kaksio. Päädyimme tähän ratkaisuun siksi, että saisimme hajautettua asuntosalkkua hieman yksiöriskin osalta. Asumistuen mahdolliset muutokset kun todennäköisesti osuisivat juuri yksiöiden vuokratasoon. Pieni kaksio soveltuu myös hyvin yhden henkilön kodiksi tarvittaessa. Liikenneyhteydet ovat varsin hyvät, joten uskoisin asunnon menevän helposti vuokralle.

Alustavan laskelman mukaan (n. 800 e/kk vuokralla) saisimme vuokratuotoksi n. 4,7 %. Noin 60 % velkavipu buustaa oman pääoman tuottoa 11 % tienoille. Asunto valmistuu tosin vasta 2020 syksyllä, joten ihan vielä en lähde hahmottelemaan vuokrailmoitusta. Olen kuitenkin tyytyväinen hankintaan ja luulen, että en tarvitse (enkä oikein pystyisikään tekemään) uusia hankintoja asuntosalkkuuni muutamaan vuoteen.