Vuosi on lähtenyt makeasti käyntiin tammirallilla ja loppuvuoden dippituskat ovat kutakuinkin poispyyhittyjä. Omakin salkkuni nousi juuri uuteen ennätykseen. Useampi analyytikko ja talousviisas kuitenkin povaa taantumaa lähitulevaisuuteen. Itsekin laitoin dippi-ongintojen (mm. Tokmanni) jälkeen ostohousut naulaan ja hyppään seuraavaksi myyntipöksyihin.

Kävin salkun läpi pitkästä aikaa tiukalla seulalla eli lappu lapulta. Osakesijoittaminen on siinä mielessä hankalaa, että osakkeisiin ei saisi kiintyä, mutta kuitenkin niin tulee tehtyä. Erittäin inhimillistä, mutta niin tuhoisaa. Muutamia kriteerejä joilla valinnat tällä kertaa tuli tehtyä:

• Yrityksellä tulee olla kirkas visio. Tämä on ensisijaista. Sumussa taivaltavaa firmaa ei pelasta messevä osinko taikka loistelias menneisyys.
• Hetkellinen haparointi on sallittua, mutta vain hyvällä osingolla tuettuna.
• Yhtiöistä ei ole varteenotettavia ostohuhuja liikenteessä.

Nämä kriteerit kirkkaana mielessä, myyntikoriin päätyivät seuraavat alisuorittajat:

Raisio

Ostin Raisiota alun perin tukevan ja vakaasti kasvaneen osingon takia. Myös yhtiön kasvipohjaiset tuotteet ovat megatrendien äärellä. Raisio kasvattikin osinkoaan tyylikkäästi 9 vuoden ajan, kunnes viime vuonna (2018) ei tehnyt enää osinkoaristokraatiksi vaadittavaa sentin korotusta. Viimeisin osinkoehdotus on sentin vähemmän (16 snt) kuin viime vuonna, joten melkein 6 % osinkotuotosta huolimatta suunta on alaspäin.

Raisio on myös sekoillut Isossa-Britanniassa välipalaliiketoimintojen kanssa. Nämä seikkailut on nyt myyty, mutta mistä uusi kasvu? Äänivaltaa yhtymässä käyttää Maa- ja metsätaloustuottajien keskusliitto (MTK). Yleensä ns. tuottaja-osuuskunnat ovat aika heikkoja omistajia ja heidän track recordinsa johdon ohjastamisessa ei nyt oikein vakuuta.

Raisiot myyn rapsakkaalla tappiolla, sillä ostin laput alun perin 3,79 e/kpl hintaan ja nyt sain niistä vain 2,61 euroa per osake. Onneksi potti on varsin pieni ja toki vuosien varrella karttuneet osingot lohduttavat. Muutaman satasen tappio kirvelee vähän, mutta onneksi vain hetken.

Uponor

Paasikiven suvun putkivalmistaja päätyi salkkuuni keväällä 2014 defensiivisenä sijoituksena ja aluksi näyttikin lupaavalta, osake nousi 12 euron tuntumasta 17 euron korkeuksiin. Siitä lähtien suunta onkin ollut vakaasti kohti kaakkoa ja loppuvuodesta kynnettiin 8-9 euron pohjamudissa.

Olen aiemminkin kritisoinut Paasikivien bisnesvainua, sillä mikään heidän vahvassa omistuksessa olevista pörssiyhtiöistä (Uponorin lisäksi Kemira ja Tikkurila) ei ole oikein löytänyt kasvuvaihetta. Osinkoa toki on maksettu vakaasti usein sentin tarkkuudella vuodesta toiseen – mutta perushyvä osinkokokaan (n. 5 %) ei riitä, jos näkymät ovat sumeat.

Uponor divestoi viime vuonna Pohjois-Amerikan infrarakentamisen liiketoiminnot, joka saattoi olla ihan hyvä liike, mutta mitä tilalle? Viimeisin tulos ei onneksi ollut niin sysimusta kuin ennakoitiin, joten pieneen lohtunousuun 10,64 e/kpl oli hyvä myydä.

Lassila & Tikanoja

Kaikille jätefirmana tuttu Lassila & Tikanoja on yrittänyt brändätä itseään modernisti kiertotalouden asiantuntijana. Itsekin toissa vuonna tähän uskoin ja lunastin itseni pienosakkaaksi 16 euron kappalehinnalla. Valitettavasti firma on polkenut kutakuinkin paikallaan ja osake heiluu kuin syklinen konepaja ikään.

Ehdotettu 92 sentin osinko per osake on päivän kurssille varsin korkea (6 %), mutta näkymät eivät päätä huimaa. Kiertotaloutta olisi kiva tukea, mutta meno ei vakuuta tarpeeksi, joten pienellä tappiolla (15,06 e/kpl) laitoin nämäkin laput myyntiin.

Taka-ajatuksena myynneissäni oli myös käteisen tarve. Maaliskuussa erääntyy uusimman asuntosijoitukseni toinen maksuerä, johon tarvitsen noin 6 000 euroa. Summa olisi toki järjestynyt myös Nordnetin Superluotolla*, mutta tässä taloustilanteessa ja yli 50 % velkavivulla en kaipaa enää lisävipua, vaan rahoitan neliöt mieluummin omalla pääomalla.

o o o

Mitä mieltä olet myynneistä? Perusteltuja valintoja vai vikatikkejä? Muistathan, että en ole sijoitusalan ammattilainen, joten tähänkään kirjoitukseen ei saa suhtautua sijoitusneuvontana. DYOR – Do your own research, kuten ystävämme amerikkalaiset sanoisivat.