Kuten varmaan iso osa teistä jo huomasikin viikonlopun Hesarista, bloggaaja ja viestintäkonsultti Merja Mähkä tuli ulos kaapista piensijoittajana 250 000 euron salkun kera. Jos HS:n maksumuuri blokkaa pääsyn, IS:n puolelta löytyy kohokohdat. Sieltä löytyy myös jutun herättämiä meheviä kommentteja. Kerrassaan rohkea veto, sillä Merja varmasti viestintäkonsulttina tiesi mitä tuleman pitää – enimmäkseen paskaa niskaan, mutta toki tietty hieman tsemppaustakin 🙂
Vaikka älyvapaille kommenteille ei pitäisi antaa sen enempää palstatilaa, niin on ihan vaan pakko tässä nostaa pari kestosuosikkiani, mitä tämän tapaiset jutut aina kansan syvissä riveissä herättävät:
- ”Käärinliinoissa ei ole taskuja – mieluummin elän nyt kuin kuolen miljoonäärinä.” No shit? Mutta kun homman nimi ei tässä olekaan joko-tai vaan sekä-että. Fiksusti kuluttamalla saa kohdistettua menonsa oleellisiin asioihin. Ei Merjakaan vaikuttanut maailmaa kiertäneenä reppureissaajana varsinaiselta askeetikolta.
- ”Rahat on tarkoitettu käytettäviksi, ei tyynyn alle jemmattavaksi”. Jos liinavaatteistosta löytyy oikeasti tukeva tukko kahisevaa, kannattanee hakeutua hoitoon. Siellä se ei hyödytä ketään paitsi inflaatiopeikkoa tai huonolla tsägällä seuraavaa murtovarasliigaa. Sijoittamalla raha vasta meneekin kiertoon.
- ”Sijoitustuotot on aina revitty jonkun selkänahasta.” Kumma juttu, mutta ihan vapaaehtoisesti varmaan puolet tämänkin jutun lukijoista olette ostaneet esim. Applen läppärin tai luurin. Pörssi on erottamaton osa markkinataloutta. Siinä on toki omat vikansa, mutta parempiakaan järjestelmiä ei valitettavasti ole vielä tullut vastaan.
- ”Pörssissä vaan menettää rahansa – osakkeet voivat olla huomenna arvottomia.” Sijoittakaa niihin maksuttomiin indeksirahastoihin*
ja vähän lisähajautusta lähes maksuttomilla ETF:illä*
. Jos ne oikeasti muuttuvat arvottomiksi, sinulla on isompiakin huolenaiheita (kuten lähimmän väestönsuojan löytäminen).
Toki osa kommentoijista oli ihan oikeilla jäljillä muistuttaessaan, että näinkin ansiokas salkun kasvatus onnistuu huomattavasti helpommin keskimäärin paremmin palkatulta konsultilta kuin normijannulta. Mutta ennen kaikkea kyse on mindsetistä – väitän, että keskituloinen ja jopa pienituloinenkin palkansaaja pystyy pitkäjänteisellä säästämisellä ja kurinalaisella (indeksi)sijoittamisella rakentamaan itselleen tukevan puskurin hyvän/pahan päivän varalle, eläkekassan tai vaikkapa henkilökohtaisen matkarahaston. Mittakaava vaihtelee, mutta 25 000 euron salkku voi voimaannuttaa pienituloista ihan yhtä paljon kuin 250 000 € vähän varakkaampaa konsulenttia.
Ja voi elämä kun se mindsetti on tällä kansalla niin kuutamolla kuin olla ja voi. Mikään ei kismitä enempää kuin se, että joku toinen onnistuu siinä missä itsekin olisi voinut onnistua. Jos vaan olisi viitsinyt yrittää. Mutta kun ei. Niin kauan kuin täällä Härmässä nähdään elämä nollasummapelinä, naapurit lännestä ja idästä menevät ohi oikealta ja vasemmalta. Eikö sitä voitaisi vaan mieluummin pistää hyvä kiertämään, uskoa itseemme ja tsempata toisiamme? Ryhmä- ja jaxuhalit vaikka tähän väliin jos muu ei auta 😉
Ugh. Menipä vuodatuksen puolelle. Ehkä samaistuin hieman Merjan keissiin, oma sijoitushistoriani kun on lukujen puolesta saman suuntainen ja salkkunikin nykyään samassa suuruusluokassa. Suurkiitokset Merjalle keskustelun herättämisestä & tsemppiä uuteen blogiin, minä ainakin aion pysyä kanavalla vaikken kohderyhmään varsinaisesti kuulukaan!
Disclaimer: Tähdellä merkityt linkit ovat affiliate-linkkejä.
Sijoittaja-Tursas 
En taida viitsiä edes lukea mitä ihmiset ovat kirjoittaneet. Eiköhän nuo sinun poimimasi anna jo riittävän katsauksen. Silti, mitä itsekin kirjoitin, tuntuu, että tekstin kirjoittaja hakikin tiettyä provoa ihmisiltä, ja erityisesti naisilta. Mielestäni Merjan kommentit olivat fine, mutta ne esitettiin jutussa niin ”äärimielipiteinä”, että nyt joko valitset sisustamisen tai sijoittamisen… Tiedätkö mitä tarkoitan? Tuntuu, että nykyisin kaikesta pitää tehdä ihmisiä ”kuohuttavia” juttuja, jotta ihmiset saadaan lukemaan. Asialliset kirjoitukset olisivat ihan kiva piristys nykypäivänä.
TykkääLiked by 1 henkilö
Totta turiset. Nykyään on vaan vähän pakko kärjistää, taskulämpimät jutut eivät kerää lukijoita vaikka asiapuoli olisikin kunnossa. Jotenkin sitä vaan on vähän turtunut tähän ja ei enää ota niin vakavasti mediaa – tai osaa suodattaa, että tuo on sitä kärjistämistä ja tässä on se jutun varsinainen pihvi.
Vähän niinkuin tämäkin postaukseni – ja keräsi heti yli 500 lukijaa 😉
TykkääTykkää
Luin Hesarin jutun ja se oli mielestäni hyvä. Mutta jätti aivan liian suuren aukon siitä kun perus tulo/meno asioista ei kauheasti puhuttu. Vaikka mindset on tärkeä, on myös mielestäni tärkeää se, että perusihmisen on mahdoton samaistua ihmiseen joka säästää 250 000 viidessä vuodessa. Normisuomalaisella menee 250 000 euron tienaamisessa puhtaalla työllä ja 100% säästöasteella n. 9 vuotta.
Tämän takia mielestäni sijoitusblogit ovat erittäin tärkeitä, koska meistä harva tulee suoraan puskista satojen tuhansien omaisuuksien kanssa vaan blogeissa usein näkee hitaan ja tuskallisen taipaleen, johon on myös helpompi samaistua. On hienoa nähdä sijoitus ja talousjuttuja koko ajan enenevissä määrin mediassa, mutta mielestäni asian esitystapa ei ole välttämättä se paras mahdollinen.
TykkääTykkää
Sijoitusblogit ovat loistavaa vertaistukea, mutta tälläisillä ”Miltsi-Merja” -jutuilla saadaan herätettyä niiden mielenkiinto, jotka eivät vielä säästä ja sijoita. Mutta oikeassa olet, että juttu oli vähän enemmän fiilistelyä kuin tiukkaa asiaa tuloista ja menoista, mentiin vain pikakelauksella jostain puolivälistä maaliin (tai no, välietapille tietty).
TykkääTykkää
Huomio tähän vielä, että 60k euroa oli pohjakassaa osakkeissa, mistä osa oli itse säästetty ja osa oli saatu ns. lahjana.
TykkääTykkää
60k oli pohjakassana alussa, mutta onko mainittu, paljonko on pistetty omaa rahaa lisää? Muuten aika huikea tuotto.
TykkääTykkää
Luin vähän aikaa kommentteja ja tuli pää kipeäksi
TykkääTykkää
En lukenut ihan koko juttua sillä meille ei tule hesaria. Mutta kommentit on IS jutussa ihan samat kun noissa on yleensäkin. Samoja kommentteja tulee monilta tuolla kylilläkin.
TykkääTykkää
Kommentit olivat onneksi kuitenkin hämmentävän asiallisia! Kuten Merja Twitterissä vihjasi, niin moderaattoreilla oli varmaan työteliäs viikonloppu 😀
TykkääTykkää
Tykkäsin Hesarin jutusta mutta tää sun oli vielä parempi 🙂 Näinhän se on, että jos kaikilla ei ole tasan saman verran niin kenelläkään ei saa olla yhtään mitään.
TykkääTykkää
Kiva jos tykkäsit! 🙂 Ja täytyy vähän tässä selventää, että en minä kritiikitön markkinatalouden kannattaja ole, kunhan vaan kyrsii tämä kateus/katkeruus mitä tälläiset jutut herättää.
TykkääTykkää
Hesarin tekstissä pisti silmään kohta, jonka mukaan osakkeita myydessä tulee muistaa, että tällöin joutuu maksamaan saamistaan osingoista veron. Ehkä enempää verotipsejä ei kannata jaella. Tosin oli todennäköisesti toimittajan omaa tekstiä eikä bloggarin.
“Talousahdinko” jaksamatta kirjautua
TykkääTykkää
Tälläisten herätys-juttujen faktoihin saattaa aina eksyä lapsuksia.. en usko että haittaa varsinaisesti menoa, eiköhän nuo asiat selviä sitten kun (toivottavasti) alkaa ottaa asioista selvää 🙂
TykkääTykkää
Aihe on hyvä ja hyvä että säästämisestä/sijoittamisesta kirjoitetaan. Se ainakin inspiroi minua.
TykkääTykkää
Jos Merjalle kympin lounas on kallis ja vaatteet ostetaan kirppikseltä niin se on ihan ok jos tykkää tuollaisesta elämäntavasta. Mutta jos mielellään syö ulkona ja ostaa vaatteita, niin en ymmärrä miksi kaikki pitää laittaa säästöön. Mitä varten se on? Monesti nämä salkun/tilinsaldon kyttääjät saavat tyydytystä ainoastaan suurenevasta kassastastaan ja elämä siinä sivussa jää elämättä. Pahimmassa tapauksessa perijä käyttää rahat sitten aivan turhuuteen.
Itse nautin nuorena ja näin varhaiskeski-ikäisenä ja samaan aikan kartutan myös salkkuani/muita sijoituksia. En usko tienaavani Merjaa enemmän mutta uskon että joudun kyttäämään vähemmän mitä ostan ja silti jää mukavasti säästöönkin.
TykkääTykkää
Tätä juuri hainkin, että kaikessa ei tarvitse nuukailla, ellei siitä erityisesti tykkää. Riittää että isot valinnat tukee säästämistä, esim. asuminen ja auto(ttomuus).
Toki jos on oikeasti pienituloinen, niin sitten voi joutua tinkimään pikkuasioistakin kuten lounaista. Silloin homma ei olekaan enää niin helppoa / hauskaa.
TykkääTykkää