Taas se lähestyy, meidän palkansaajien vuoden kohokohta eli KESÄLOMA! Siihenhän liittyy kiinteästi paitsi rahanmeno, niin myös rahantulo lomarahojen muodossa. Tänä vuonna tosin tämä tulo/menoerä on erityisen kuumottava työnantajina toimivien roolissa, sillä useamman firman kassa on koronan takia tiukilla. Mutta oletko koskaan miettinyt, mistä hyvästä tuo kesäbonus tilille oikein ilmestyy?

Milleniaaleiksi itsensä mieltävien on ehkä vaikea kuvitella, että aikoinaan Suomessakin on vallinnut tilanne, että työntekijät saattoivat jäädä kesälomilla omille teilleen. Joku kenties leveämmän leivän perässä länsinaapuriin, toisella jäi muuten vaan putki päälle. Oli diagnoosi mikä hyvänsä, työmiehet (sorry vaan oletetut, 70-luvulla emansipoitiin lähinnä vapaa-ajalla) piti saada syksyllä takaisin sorvin ääreen ja mikäpä tehokkaampi kannustin kuin mojova bonus. Lomarahahan oli alun perin lomaltapaluuraha ja sillä nimellä vanha kansa sen vielä tunteekin.

Kuten ammattiyhdistysliike usein tahtoo kesän kynnyksellä eri tavoin muistuttaa, lomaraha ei tosiaan ole lakisääteinen etu, vaan sovitaan kunkin alan työehtosopimuksessa (TES) erikseen. Tarkat määräykset vaihtelevat paljon, mutta käytännössä lähinnä maksuaikataulun ja erikoistapausten suhteen. Suurin osa meistä saa lomarahana 50 % ekstraa normipalkan päälle yleensä kesä- tai heinäkuun palkan yhteydessä.

Monessa työpaikassa on mahdollisuus vaihtaa lomarahat vapaaksi. Tähän tarjoukseen olen itse useasti tarttunut, sillä ainakin asiantuntijatyössä marginaaliveroaste on sen verran korkea, että pari viikkoa ylimääräistä lomaa tuo paljon enemmän iloa. Vaihtosuhteet tietty vaihtelevat ja etenkin julkisella sektorilla saatetaan jopa painostaa vaihtokauppaan säästömielessä. Yksityisellä puolella taas ollaan välillä nihkeitä vaihtamaan, joka minua entisessä työpaikassani hiersi kovasti.

Ja nyt se disclaimeri prekariaatin suuntaan. Lomaraha ja palkallinen vuosiloma ylipäätään on tietty meidän vakiduunareiden etuoikeus. Lisäksi globaalisti varsinkin aikamoinen kummajainen, vaikka toki monessa maassa maksetaankin vastaavia bonuksia esim. joulurahojen tai ns. 13. kuukauden palkan muodossa. Monessa mielessä koen lomarahan aikamoisena etuoikeutena.

Mutta kuvitellaan nyt, että lomarahasi ovat juuri tupsahtaneet tilillesi. Jos korona ei ole imenyt pankkitiliä ihan kuiviin, niin nyt on (kirjaimellisesti) tuhannen euron paikka laittaa tuo ekstrasumma poikimaan. Teepä siis itsellesi palvelus ja siirrä lomahillot jonnekin jemmaan (esim. osakevälittäjän salkkutilille). Sitten vaan joko pikku hiljaa muutama satanen kuussa matalakuluiseen indeksirahastoon tai täsmäsijoitukset pariin lupaavaan osakkeeseen osakesäästötilin kautta.

Sitten vaan unohdat koko jutun ja 10-20 vuoden päästä voit onnitella itseäsi hyvästä päätöksestä 🙂 Riemukasta kesää ja rentouttavaa lomaa teille hyvät lukijat!

PS: Kesälukemista jos kaipaat aiheen tiimoilta, niin laitapa tilaukseen Heikki Keskivälin informatiivinen ja viihdyttävä Tähtäimessä osakkeet. Melkeinpä kaikki perusasiat osakesijoittamisesta ja harvinaisen hauskasti kirjoitettu opus, suosittelen! 📖