Tämän kirjoituksen otsikko piti olla alun perin ”Näin tienasin tonnin Finnairin osakeannissa”. No, ei mennnyt ihan niinkuin siellä onnellisten puuhastelijoiden saarella, toisaalta ei kuitenkaan ihan metsään. Luepa siis tästä miten Tursaan lopulta kävi.

Yksi sijoitusperiaatteistani on ollut älä sijoita lentoyhtiöihin, sillä ne ovat paitsi erittäin syklistä bisnestä, niin myös nykymittapuulla aikamoisia saastuttajia. Nyt kuitenkin kun kotimainen Finnairimme joutui koronakriisin myötä keräämään lisärahoitusta osakeannin muodossa, niin päätin minäkin poiketa hetkeksi periaatteistani ja kokeilla onneani arbitraasin^* äärellä!

Ensin pari perusjuttua. Finnairin osakkeesta irtosi 10.6.2020 merkintäoikeus, eli vanhat osakkeenomistajat saivat jokaisen osakkeen kaveriksi oikeuden merkitä ns. uusia osakkeita seuraavalla ehdolla:

10 osaketta á 0,40 euroa / osake

Tähän asti kuvio meni kutakuinkin selkeästi. Maalaisjärjen mukaan osakkeen (n. 0,70 €) olisi tullut halventua seuraavana päivänä, mutta kuinkas kävikään – 11.6. osake pomppasi yli 50 % noin 1,1 euroon. Aivan järjetöntä! Tätä kesti noin viikon verran, kunnes osake dippasi taas alle euron ja lopulta juhannuksen jälkeen 24.6. oltiin taas 70 sentin lukemissa.

Kummallisuudet eivät kuitenkaan loppuneet tähän. Tuossa vaiheessa merkintäoikeudet olivat jo kaupankäynnin kohteena, kuten itse asiassa myös uudet osakkeet. Jostain kumman syystä niillä kuitenkin käytiin kauppaa huomattavasti eri hintaan: vanhojen kurssi pyöri 70-80 sentissä kun uusia sai n. 60 sentillä. Bloggaja-visertäjä Osakekeisari tästä hinta-erosta ansiokkaasti yritti muistuttaakin Twitterissä.

No mitäpä Tursas sitten teki? Alun perin ei ollut lainkaan tarkoitus osallistua tähän souviin, mutta kun hinnanmuodostus oli sen verran outoa, niin päätin sitten katsoa, saisiko tästä lohkaistua pienet juhannusbonukset. Merkintäoikeuden hinta oli ennen juhannusta mielenkiintoisessa syöksyssä, niin nappasin itselleni 1000 kpl merkkareita hintaan 1,775 € / osake.

Juhannuksen jälkeen merkkareiden hinta dippasi vielä syvemmälle ja ostin toisen erän, harmillisesti tosin vain puolet edellisestä, eli 500 kpl hintaan 1,44 € / osake. Näin ollen koko potti oli yhteensä 1500 merkintäoikeutta. Tässä vaiheessa alkoi hieman mietityttämään, sillä merkintä vaatisi 6 000 euroa käteistä jo pulitettujen n. 2 000 euron lisäksi (merkkareista). Viimeisenä kaupankäyntipäivänä 25.6. merkkarien hinta lähtikin nousuun ja laitoin myyntipilkin 1,79 euroon. Tuolloin olisin jäänyt vajaat 200 euroa voitolle, mutta pilkki ei kuitenkaan tärpännyt. Onneksi, näin jälkikäteen voin todeta 🙂

Sittenpä odottelin viikonlopun yli ja maanantaina 29.6. merkitsin 15 000 uutta osaketta tuolla mainitulla kuudella tonnilla. Lisäksi merkitsin toissijaisia osakkeita tästä 10 % eli 600 eurolla. Näillä tarkoitetaan osakkeita, jotka jäävät muilta merkintäoikeuksien haltijoilta yli ja ne ovat näitä merkintäoikeusantien ilmaisia lounaita, joita kannattaa aina merkitä. Kyse on vain siitä, kuinka paljon niitä irtoaa – yleensä puhutaan muutamista prosenteista.

Seuraavana päivänä uudet osakkeet kilahtivatkin arvo-osuustilille ja seurasin mielenkiinnolla vanhan ja uuden osakkeen hintojen kehitystä. Suunnitelma oli odottaa 9.7. asti, jolloin osakesarjat yhdistyisivät. Toivoin tietysti, että uusien lappujen hinta lähestyisi vanhojen osakkeiden 70 senttiä. Tehokkaat markkinat alkoivat toimia yllättäen tiistaina 7.7. jolloin vanha osake kyykkäsi tasoihin uusien kanssa ja päätyi tylysti 59 sentin tienoille.

Tässä vaiheessa aloin hieman hermoilemaan ja laitoin iltapäivällä jo puolet lapuista myyntiin 62 sentillä kappale. Seuraavana päivänä mentiin vielä alemmas, joten torstaina 9.7. päätin hieman pelata varman päälle ja puolet jäljellä olevista lapuista 57 sentillä. Sitten toissijaiset laput kilahtivatkin kokonaisuudessaan tilille ja pistin loputkin myyntiin 60 sentillä. Myynti toteutuikin loppupäivästä ja operaatio oli suoritettu.

Yllätyin jo tuosta, että sain kaikki haluamani toissijaiset osakkeet, mutta yllätyin vielä enemmän, kun mm. Sijoitustiedon ja Inderesin foorumeilta selvisi, että toissijaisia olisi saanut maksimissaan 30 % varsinaisesta merkinnästä! Toisin sanoen, olisin voinut merkata vielä 3 000 osaketta ale-hintaan, mutta enpä vain tajunnut tehdä sitä. Tulipahan opittua taas jotain!

Sinänsä tuo luku on vähän surullinen, sillä sehän tarkoittaa että iso osa vanhoista osakkeenomistajista yksinkertaisesti jätti vain merkintäoikeutensa raukeamaan arvottomina. Toki pankit asiasta kyllä muistuttivat, mutta sen verran monimutkaisia nämä merkkari-annit ovat, että en ihmettele, jos joltakulta meni kuvio hieman yli hilseen.

Tein merkinnän alun perin sillä periaatteella, että jäisin voitolle jos osakkeen hinta pysyisi 60 sentin yläpuolella yhdistymisen jälkeen. Katsotaanpa miten lopulta kävi:

Selite	Summa
Merkintäoikeudet 1 000 kpl	-1 782 €
Merkintäoikeudet 500 kpl	-727 €
Ensisijainen merkintä 15 000 kpl	-6 000 €
Toissijainen merkintä 1 500 kpl	-600 €
Myynti 7300 kpl á 62,4 snt	4 548 €
Myynti 4500 kpl á 57,2 snt	2 567 €
Myynti 4700 kpl á 60,4 snt	2 834 €
yhteensä	840 €

No ei ihan sitä tonnin lohta tullut, mutta selvästi plussalle pääsin kuitenkin! Tietty verokarhu vetää omansa välistä, sillä merkkareita ei osakesäästötilille saanut ostettua. Nettona tästä parin viikon veivauksesta tienasin siis noin 590 euroa. Kyllähän sillä jo yhden juhannuksen pärjää 🙂

*Arbitraasi on tilanne, jossa voidaan saada voittoa ilman riskiä.

Vastuuvapauslauseke: En ole ammattimainen sijoittaja eikä tätä kirjoitusta pidä tulkita suosituksena sijoittaa Finnairiin tai osakeanteihin ylipäätään.