Palatkaamme ajassa noin reilu kuukausi taaksepäin. Se tuntuu muuten tosi pitkältä ajalta. Kun on paljon tapahtunut, niin päivät ei vierikään samaa tahtia eteenpäin. Mutta asiaan. Heti kun koronakriisin vakavuus iski kansakunnan silmille, ensimmäisiä lohduttajia olivat pankit, Nordea ja OP etunenässä: maksutonta lyhennysvapaata asuntolainoihin (ja muihinkin vakuudellisiin luottoihin). Halleluja!
Ja miksipä eivät olisi tarjonneet, suurimmalla osasta pohjoismaisista pankeista on taseet kunnossa ja pieni positiivinen korkotuotto (marginaali) toki kelpaa, etenkin kun rahan talletus keskuspankkiin tai valtiolainoihin tuottaa vain persnettoa. Lisäksi operaatiosta sai messevän pr-hyödyn lähestulkoon ilman markkinointibudjettia.
Omalla kohdallani työt ovat koronasta huolimatta jatkuneet normaalisti, mutta asuntosijoittajana minulla kävi väistämättä mielessä, että tässähän saisi edullisesti hieman lisäkassavirtaa viimeisimmän sijoitusasunnon maksamiseen tai kenties edulliselta vaikuttavien osakkeiden tankkaamiseen. Päätin kuitenkin jättää väliin, sillä lyhennysvapaan hakeminen ilman aitoa syytä tuntui jotenkin kenkulta.
Tämäkään lounas ei ole nimittäin ilmainen. Hakemalla lyhennysvapaata ilmoitat samalla pankille, että velanmaksukykysi on heikentynyt. Tämä tarkoittaa sitä, että uutta lainaa samasta pankista ei todennäköisesti tipu, ainakaan lyhennysvapaan aikana. Esimerkiksi OP näyttäisi toimivan siten, että jopa voimassa oleva lainatarjous perutaan lyhennysvapaan myötä. Uutta kohdetta rahoittavalle asuntosijoittajalle tämä voi tulla yllätyksenä – lainalupauksenhan piti olla voimassa!
Sinänsä pankkien toiminta on varsin loogista. Jos asiakas raportoi potentiaalisista maksuvaikeuksista, ei tälle kannata enempää luottoa myöntää. Kaikki lyhennysvapaata markkinoivat pankit toki mainitsevat, ettei lyhennysvapaata pidä hakea varmuuden vuoksi. Tämä toki ihan jo pankkien käsittelyruuhkan takia, mutta eipä tullut heti mieleen, että hakeminen vaikuttaisi voimassa oleviin lainatarjouksiin. En yllättyisi myöskään, jos lyhennysvapaan jälkeen lainaa hakiessa marginaali olisikin hieman korkeampi.
Muistakaa kuitenkin, että nämä varoittelut pätevät lähinnä meihin lainasalkkua pyörittäviin asuntosijoittajiin. Jos koronakevät on vetänyt talouden tiukalle, niin lyhennysvapaa on ihan mainio tapa keventää menopuolta hetkeksi. Kunhan pidetään mielessä, että ne samat maksut tulevat vastaan sitten lyhennysvapaan jälkeen, onneksi tällä hetkellä lähes olemattomien korkojen kera 🙂
PS: Salkkuni on hieman toipunut koronadipistä, mutta vielä on matkaa alkuvuoden lukemiin. Taitaa jäädä 300 kilon rajapyykki haaveeksi tältä vuodelta, mutta enpä kyllä kehtaa tässä maailmantilanteessa sen kummemmin harmitella asiaa.
Sijoittaja-Tursas 
Yksi läheiseni on pankin sisällä töissä ja olen kyllä saanut aivan eri kuvan tilanteesta kuin tässä esität.
Rahan saatavuus pankille on heikentynyt ja rahan hinta on noussut riskien mukana, joten pankki mielellään ottaa lyhennyksiä matalakorkoisista vanhoista lainoista lainatakseen sen korkeammalla korolla ja korkeilla palkkioilla eteenpäin.
On totta, että marginaali tulee olemaan korkeammalla, jos haet uutta lainaa lyhennysvapaan käyttämisen jälkeen, mutta se on sitä, vaikka et lyhennysvapaata hakisikaan, koska marginaalit ovat yleisesti nousussa riskien mukana. Jos siis tulee tarvitsemaan uutta lainaa lähiaikoina, on siis järkevää jättää tätä matalakorkoista lyhentämättä, jotta tarvii ottaa mahdollisimman vähän sitä korkeamman koron lainaa myöhemmin. On toki myös totta, että uusi laina voi jäädä saamatta, mikäli vanha on lyhennysvapaalla.
Lyhennysvapaita hakevat tällä hetkellä kaikki, joten pankki ei käytännössä pysty katsomaan pahalla silmällä niitä, jotka lyhennysvapaita ottavat. Hyvinä aikoina tilanne on ehkä eri. Silloinkin jos yksi pankki yrittää nostaa hintoja lyhennysvapaan takia, niin muut pankit ovat jonossa tarjoamassa rahoitusta, jos asiat ovat muuten hyvässä kunnossa. Toki lyhennysvapaiden hakematta jättäminen voidaan nähdä positiivisena juttuna, joka auttaa tulevia rahoituskierroksia, mutta eipä siitäkään mitään takuita ole. Syytä on toki punnita sitäkin puolta, että kuinka tärkeää rahan saatavuus ja suhteet pankkiin ovat omalle toiminnalleen.
TykkääLiked by 1 henkilö
Kiitokset taustoituksesta! Täytyy myöntää, että en hahmota kovin hyvin, millainen rahan saatavuus pankeilla tällä hetkellä on. Mutta kun nyt tarkemmin ajattelee, niin euriborit ovat olleet nousussa, pääasiassa Etelä-Euroopan pankkien takia, mutta vaikuttaahan se meikäpankkienkin rahan hintaan.
Hyvin looginen kuvio tämä siis on, kuten tuossa selkeästi avaat. Ainoa yllätys itselleni on se, että lainalupauksen voi näköjään perua lyhennysvapaan myötä. Varmasti tämä on jossain pienessä präntissä kerrottu, mutta eihän niitä kuluttaja-asiakkaat osaa lukea.
TykkääTykkää