Näin laskusuhdanteessa miettii usein, olisiko juuri nyt hyvä aika jo siirtyä ns. ostolaidalle, eli ostaa osakkeita (enemmän kuin myydä niitä). Ajoitus on vaikeaa tässäkin tilanteessa. Liian aikaisin ostelu kuluttaa säästöt ennen kuin kurssit ehtivät kunnolla laskemaan. Toisaalta liian myöhään ostojunaan hyppääminen johtaa helposti siihen, että juna (=kurssit) ehtii karata koilliseen ennen kuin varovainen sijoittaja ehtii painamaan ostonappulaa. Tähänkin ongelmaan auttaa ajallinen hajautus, eli ostaminen säännöllisin väliajoin niin laskeviin kuin nouseviin kursseihin.

Ajoituksen lisäksi toinen peruskäsite ja -työkalu sijoittamisessa on sijoitusaste. Sillä tarkoitetaan sijoitettujen varojen suhdetta kokonaisvarallisuuteen. Tässä yhteydessä on hyvä hieman tarkentaa termejä. Sijoitetuilla varoilla voidaan tarkoittaa mitä vaan omaisuuslajeja kultaharkoista sijotusasuntoihin, mutta kun nyt puhutaan pääasiassa osakemarkkinoista, niin voidaan yksinkertaistaa sijoitukset osakesijoituksiksi. Vastaavasti kokonaisvarallisuudella tarkoitettakoon sijoitusvarallisuutta, eli sitä osaa omaisuudesta, joka on sijoitettu tai sijoitettavissa. Ei siis esimerkiksi omaa asuntoa tai hätävarakassaa.

Sijoitusastetta mitatataan yleensä prosenteissa, koska ne havainnollistavat näppärästi eri skenaarioita. Jos istut vain ison rahakasan päällä, sijoitusasteesi on 0 %. Jos taas kaikki sijoitettavat varasi ovat markkinoilla (esim. osakkeissa), luku on luonnollisesti 100 %. Huomaa myös, että sijoitusaste voi olla yli 100 %, jolloin puhutaan käytännössä velkavivulla sijoittamisesta.

Kuten moneen asiaan maailmassa Yhdysvalloista löytyy tähänkin vino pino ohjeita. Yksi tunnetuimmista on klassinen sata miinus oma ikä – sääntö. Kyseinen sääntö on paitsi yksinkertainen, niin myös hauska, sillä kaikkihan tykkäävät laskea itseensä liittyviä asioita. Esimerkiksi n. 40-vuotiaan sijoitusbloggarin suositeltava sijoitusaste tällä säännöllä olisi 60 %. Jos olet yhtään seurannut tätä blogia tai salkkuni kehitystä, niin on aika selvää, etten itse tottele tätä sääntöä. Katsotaanpa tämän hetken lukuja:

• Käteistä salkussa: n. 15 000 € / salkku yhteensä (pl. asunnot): n. 204 000 €
• Sijoitusaste: n. 92 %

Sijoituskirjallisuus on täynnä amerikkalaisia vinkkejä, koska maailman pääomamarkkinat ovat keskittyneet USA:n. On kuitenkin hyvä muistaa, että rapakon takana kukin hoitaa itse omat eläkkeensä ja sosiaaliturvansa. Näin ollen on syytäkin pitää riskitasot pienempänä, etenkin vanhemmalla iällä. Suomen kaltaisessa hyvinvointivaltiossa voi luottaa saavansa ainakin tarvitsevansa terveydenhoidon ja hyvässä lykyssä ehkä eläkkeitäkin, vaikka tästä asiasta riittääkin mielipiteitä joka lähtöön 😅

o o o

Totta puhuen, nykyinen reilu kymppitonnin käteispositio on keskimääräisesti isompi kuin mitä yleensä harrastan. Tyypillisesti pidän käteisenä vain noin 5 000 € pottia, jota käytän normaaliin elämiseen. Miksi vedän näin ns. sata lasissa?

Yksinkertainen selitys on se, että käteinen ei nollakorkojen maailmassa tuota mitään, vaan inflaatio syö sen arvoa jatkuvasti. Varsinkin nyt, kun inflaatio on lähtenyt laukalle, mutta korot ovat edelleen suhteellisen matalia, käteinen menettää arvoa reipasta tahtia. Toisaalta mediassakin toitotetaan vähän väliä, että jokaisella pitäisi olla vähintään muutaman kuukauden menoja vastaava potti säästettynä pahan päivän varalle. Yksi tapa taklata tämä ongelma on hankkia itselleen luottolimiitti.

Mikä on luottolimiitti? Sillä tarkoitetaan ennalta sovittua lainaa, jota voit nostaa (tai olla nostamatta) oman tarpeesi mukaan. Periaatteessa kyse samasta asiasta kuin luottokortissa, mutta luottolimiitistä rahat on tarkoitettu omalle tilille nostettavaksi ja korko on yleensä huomattavasti huokeampi kuin luottokorteissa. Luottolimiitistä puhutaankin usein joustoluottona tai yksinkertaisesti luotollisena tilinä.

Eri pankeilla ja rahoituslaitoksilla on vähän eri termit ja prosessit limiitin hankkimiseen, joten ehtojen vertailu sujuu helpoiten käyttämällä jotain luotettavaa vertailupalvelua. Esim. Sortterin kautta joustoluottotarjousten kerääminen ja vertailu on tehty varsin helpoksi. Syötät vain perustiedot itsestäsi ja saat muutamassa minuutissa listan luottotarjouksista. Kokeilin omilla tiedoillani 10 000 euron limiitin hakua ja edullisin tarjous tuli Nordaxilta noin 7-8 % korolla.

Luottolimiitin turvin pystyt pitämään sijoitusasteesi korkeana, mutta silti saat nopeasti käteistä tarvittaessa esim. rikkoutuneiden kodinkoneiden uusimiseen, eikä tarvitse myydä mahdollisesti tappiolla olevia sijoituksia. Parhaimmassa tapauksessa koko limiittiin ei tarvitse edes koskea – jolloin ei myöskään korot juokse (pl. mahdolliset aloitus- ja tilinhoitomaksut).

Huomaa kuitenkin, että vaikka esim. 7 % korko ei välttämättä päätä huimaa, niin pitkässä juoksussa sekin syö varallisuuttasi, eli kannattaa hoitaa velka pois mahdollisimman pian. Itse olen käyttänyt limiittinä Nordnetin Superluottoa, jossa korko on matalampi, mutta osakesalkku vaaditaan lainan pantiksi. Sortterin kautta saatavat lainatarjoukset ovat vakuudettomia, eli sinun ei tarvitse antaa mitään omaisuuttasi lainojen vakuudeksi.

o o o

Muista myös, että luottojen käyttäminen sijoituksiin saattaa johtaa yli 100 % sijoitusasteeseen, eli tällöin sijoitat velkavivulla. Se on selvästi riskipitoisempaa kuin pelkästään omalla pääomalla sijoittaminen. Lyhytaikaisesti se voi olla ihan perusteltua, mutta itse ainakin pyrin aina ”nollaamaan” sijoitusluotot pidemmässä juoksussa (pl. sijoitusasuntojen lainat). Lyhyesti sanottuna, tässäkin kannattaa tietää mitä on tekemässä ja tehdä harkittuja päätöksiä. Kuten sijoitusmaailmassa usein sanotaan, DYOR eli Do your own research (vapaa suomennos: tee kotiläksyt itse, älä luota sokeasti muiden näkemyksiin) 📖💡

Vastuuvapauslauseke / disclaimer: Tämä blogi ei tarjoa sijoitussuosituksia. Tämä juttu on tehty yhteistyössä Sortterin kanssa.