Kirjoitin viime kuussa uudesta ETF-säästöohjelmastani, josta tiputin mm. USA-osakkeet kokonaan pois. Tämä siksi, että mielestäni jenkkiosakkeet ovat jo aika suolaisissa hinnoissa. Toisaalta monet analyytikot edelleen suosivat Amerikkaa, joka vaan tuntuu pärjäävän paremmin kuin me täällä vanhalla mantereella.

Parisen viikkoa sitten lunastin viimeisen SEB:llä olleen rahastoni (SEB Ethical Global Index Fund). Kyseessä oli ns. eettinen, koko maailmaan sijoittava indeksirahasto. Ei mitenkään huono sellainen, hallintokulut vain 0,4 %. Mutta jotenkin nyt kun on ryhtynyt sijoittamaan ehkä hieman enemmän tosissaan, niin haluan hieman tarkemmin määritellä sijoituskohteeni. Lisäksi Nordnetin kautta valitsemissani ETF:ssä palkkiotaso on vielä hieman alhaisempi, S&P500:een sijoittavassa SXR8:ssa jopa vain 0,07%!

Lisäksi rahaston sijoituksista reilu puolet oli käytännössä jenkkiosakkeita, joten vähän ehkä falskia puhua ”koko maailmasta”. SEB:n järjestelmä on myös hieman kankea Nordnetiin tottuneelle. Lunastukset kun pitää hoitaa puhelimitse ja usein kuunnella vielä taivutteluita tyyliin josko et kuitenkaan vielä myisi 🙂

Lihoiksi siis vain, tilille tupsahti n. 5 300 euroa. Voittoa oli noin 1 300 euroa. Päätin sijoittaa tästä vajaa puolet amerikkalaiseen klassikkoyhtiöön, Berkshire Hathawayhyn (BRK-B). Alkuperäiseen A-sarjan osakkeeseen saldo ei vielä yltänyt, mutta salkkuun päätyi 15 kappaletta B-sarjan osakkeita hintaan 146,50 dollaria kappale, yhteensä ostokset kustansivat siis n. $ 2200.

Jos koet olevasi jonkin sortin sijoittaja, ei kestäne kauaa yhdistää firman nimi kenties maailman tunnetuinpaan sijoittajaan, Warren Buffetiin. En tässä lähde Buffetia sen tarkemmin esittelemään, mutta todetaan kuitenkin että 85-vuotias sijoittajakonkari on onnistunut moninkertaistamaan sekä oman että firmansa omaisuuden monta kertaa ja vieläpä merkittävästi indeksejä paremmin.

Berkshire Hathaway, jonka juuret ovat 1800-luvun tekstiiliteollisuudessa, on nykyään amerikkalainen moniala- tai sijoitusyhtiö, miten nyt toimintaa haluaa tulkita. Yhtiöllä on pitkä lista sijoituksia, suurimpina mainittakoon Kraft Heinz, Apple, General Motors, Coca-Cola, Wells Fargo ja IBM. Lisäksi erityisesti energia-, rautatiet sekä vakuutusyhtiöt kuuluvat Buffetin suosikkeihin.

Miksikö sitten sijoitin? Mietitäänpä ensin vasta-argumentteja:

• Berkshire ei maksa osinkoa. Harmillista. Mutta sen sijan yhtiö ostaa omia osakkeitaan takaisin säännöllisesti, mikä nostaa osakkeen kurssia. Buffet pitää tätä tehokkaampana tapana palkita osakkeenomistajia ja kannustaa pitkäaikaiseen omistajuuteen, mitä mies itsekin suosii.
• Berkshireä joutuu yleensä ostamaan lähes ”all-time-high” -kurssiin. Jos suonissa virtaa edes hiukkasen pelurin verta, tekee helposti mieli saalistaa osakkeita kuopista. Berkshiren kohdalla temppu ei niin helpolla onnistukaan. Mutta toisaalta, jatkuvasti nouseva kurssihan ei ole hullumpi asia.
• Buffet on jo kunnioitettavassa iässä. Mutta järki leikkaa edelleen ja näkemystä löytyy hieman pidemmältä ajalta kuin keskivertomeklarilla. Toki fakta on, että enemmin tai myöhemmin Buffet joutuu väistymään, mutta Berkshiren taru tuskin siihen loppuu. Tätä riskiä ei kuitenkaan sovi aliarvioida – yhtiön sädekehä kun on nimen omaan Buffetilta peräisin.

Kuten tässä jo vähän johdattelinkin, Berkshiren heikkoudet ovat myös tavallaan sen vahvuuksia. Nämä tietty osaltaan vähän makuasioita, mutta annetaanpa numeroiden tai tarkemmin sanottuna käppyröiden puhua puolestaan. Alla S&P 500 -indeksin ja Berkshiren kurssit viimeisen 10 vuoden ajalta.

Pidän käytännössä Berkshireä aktiivisen osakerahaston korvikkeena. Mutta toisin kuin normirahaston salkunhoitajat, Berkshire voi ottaa rohkeasti näkemystä. En tiedä enkä osaa laskea mikä olisi Berkshiren ”hallinnointikulu”, mutta veikkaan että keskimääräinen kauppakorkeasta poimittu salkunhoitaja on luultavasti enemmän oman edun perään kuin Omahan oraakkeli (Buffetin epävirallinen titteli) taikka hänen uskottunsa. Buffetin oma vuosipalkka on $ 100 000, mitä voidaan pitää jokseenkin kohtuullisena asemaan ja firman kokoon nähden.

Niin vielä sananen niistä osakesarjoista. A-sarjan osake, josta hieman haaveilin, ei valitettavasti sovellu piensijoittajille. Sitä ei nimittäin ole kertaakaan splitattu, joten kurssinousun myötä siitä joutuisi nykypäivänä pulittamaan noin 221 000 dollaria. Buffet kuitenkin taipui muodostamaan normaaliin osakekauppaan soveltuvan B-sarjan tammikuussa 2010.

Tässä vaiheessa täytyy todeta, etten ole mitenkään erityisen Buffet-uskovainen enkä aio tankata Berkshireä merkittävästi enempää, mutta yhtiön ja osakkeen track record on sitä tasoa, että kyllä se ansaitsee paikkansa Tursaankin salkussa.

Löytyykö Berkshireä sinunkin salkustasi? Oletko ollut siihen tyytyväinen? Muitakin näkemyksiä, erityisesti kriittisiä, otetaan mielenkiinnolla vastaan kommenteissa!