Vaihtoehtoiset sijoitukset

Kultaa, kultaa!

Lieneekö kevätaurinko pehmittänyt Sijoittaja-Tursaan pään vai mistä kyse, mutta tein muutama päivä sitten aivan uuden liikkeen sijoitushistoriassani. Ostin nimittäin kultaa! Mistä on kyse?

kultakolikot-2016
Kuvassa vasemmalla Itävallan Philharmoniker ja vasemmalla Australian Kangaroo.

Kysehän on tietenkin jalometallista, tarkemmin sanottuna 99,99 % hienokullasta kahden tunnetun kolikon muodossa. Kummatkin sisältävät yhden ns. troy-unssin (n. 31,1 g) verran puhdasta kultaa. Hintaa näille kimpaleille kertyi n. 1140 e/kpl, yhteensä 2287 euroa. Lisäksi tuli vielä 6 euron maksu pankkikortin käytöstä, kun en malttanut käydä pankissa nostamassa käteistä.

Mutta palatakseni siihen olennaiseen kysymykseen (tai vastaukseen), miksi ihmeessä kultaa? Sitä vähän itsekin ihmettelen, sillä pitkään ajattelin, etten kultaan ikinä sijoita. Kulta kun ei maksa osinkoja eikä sinänsä tuota mitään, vaan hyvällä tuurilla vain säilyttää arvonsa. Lisäksi kullan kaivuuseen liittyy kaikenlaista eettisesti ja ympäristön kannalta arveluttavaa toimintaa.

Perinteisestihän kultasijoittaja on ikuinen pessimisti. Kulta kun on hyvä suoja inflaatiota ja erityisesti hyperinflaatiota vastaan. Myös erilaisissa kriiseissä kullan arvo nousee, vaikka suoranaista pelkoa valuutan romahtamisesta ei olisikaan. Ihmiskunta on arvostanut kultaa kautta aikojen niin esteettisten kuin käytännöllisten seikkojen vuoksi. Kultaa kun tarvitaan sen fysikaalisten ominaisuuksien vuoksi monissa tuotteissa ja teollisissa prosesseissa.

Tästä päästäänkin asian ytimeen, eli hankin kultaa suojaamaan sijoitussalkkuani. Mikäli maailmalla tapahtuisi jotain odottamatonta, joka syöksisi pörssikurssit laskuun, kullan arvostus todennäköisesti nousisi. Sinänsä tavoitteenani on, ettei minun tarvitsisi pörssiromahduksenkaan koittaessa realisoida sijoituksiani huonoon hintaan, mutta täysin tuotakaan skenaariota ei voida sulkea pois. Tällaisessa tilanteessa myisin mieluummin kultakolikkoni kuin luopuisin osakkeistani.

Kulta ei suinkaan ole ainoa keino suojata osakesalkkua. Aiemmin kehoitettiin pitämään osa salkusta osakkeissa ja osa bondeissa (joukkovelkakirjoissa), joiden arvokehitys on yleensä päinvastaista. Nykyisessä ultramatalien korkojen maailmassa bondeista ei kamalasti kostu, ellei usko vielä rajumpiin negatiivisiin korkoihin. Toinen suosittu suojausinstrumentti on shorttaus eri muodoissa. Itse en uskalla lähteä varsinaisesti lyhyeksi myyntiä harrastamaan ja en vain ymmärrä vastaavien ETF:ien (esim. SH) tai bear-sertifikaattien toimintaa tarpeeksi, jotta haluaisin niihin sijoittaa.

Lisäksi täytyy myöntää, että jotain kiehtovaa noissa kiiltävissä kolikoissa on. Olemme kuitenkin pohjimmiltaan metsästäjä-keräilijöitä, joten jonkinmoinen hätä- tai kotivara rauhoittaa mieltä. Käteistä rahaakin tietty kannattaa pitää hiukkasen jemmassa, mutta sen arvo laskee takuuvarmasti. Lisäksi pitäisi valita mitä valuuttaa säilyttäisi jne. Näissä konkreettisissa sijoituksissa on se hyvä puoli, että ne ovat täysin omassa hallinnassa. Tällä seikalla voi olla arvoa, mikäli kokee että esivalta voisi jossain poikkeuksellisessa tilanteessa jäädyttää tai takavarikoida pankeissa säilyttämäsi omaisuuden.

Riskejäkin toki on. Toisin kuin arvo-osuuksia, kultaa pitää säilyttää huolellisesti jottei se katoaisi ja kultakolikoiden tapauksessa lisäksi etteivät naarmuuntuisi tai likaantuisi. Vain täysin virheettömät kolikot menevät kaupaksi käypään hintaan. Isoin riski on kuitenkin hintakehitys. Kulta on tällä hetkellä historiallisesti varsin kallista. Vielä 2000-luvun alussa hinta pysyi aika vakaasti 300 euron tuntumassa per unssi. Sitten 2008 finanssikriisissä hinta pompahti nopeasti nykyisiin lukemiin. Hetkellisesti käytiin viime vuonna vieläkin korkeammalla (huippu n. 1400 €/oz), mutta silti varsin korkeissa lukemissa ollaan.

Gold Price
Kullan hinnan kehitys 2001-2016. Lähde: goldprice.org

Kultaan pystyy sijoittamaan myös ostamalla kulta-ETF:iä, kultafutuureja tai kultayhtiöiden osakkeita, mutta mielestäni näistä puuttuu se piensijoittajalle oleellinen puoli, eli kriisin sattuessa kultapapereita voi todennäköisesti ihailla vain verkkopankin ruudulta, mikäli se enää tuolloin avautuu.

Minun kohdallani kyse on siis riskin hajauttamisesta ja konkreettisesta vakuutuksesta epävakaiden tilanteiden varalle. Täytyy myöntää että mahdolliset Brexit- ja Trump-skenaariot todennäköisesti laukaisivat tämän investoinnin juuri tähän hetkeen, mutta pidemmällä tähtämeillä olen liikkeellä tässäkin ja aion myydä kolikot vasta, jos sille on todellista tarvetta, tai sitten jos mielestäni kullan hinta pompahtaa perusteettomasta syystä. En ennusta enkä toivo synkkiä aikoja ja aion jatkaa edelleen osake- ja ETF-säästämistä entiseen tapaan. En myöskään aio ostaa enempää kultaa, sillä sen hinta on mielestäni aika korkealla. Mikäli hinta tippuu merkittävästi, saatan kuitenkin toisen satsin vielä hankkia.

Oletko itse sijoittanut tai harkinnut sijoittavasti kultaan? Tai kenties johonkin muuhun jalometalliin (esim. hopea) tai hyödykkeeseen? Kommentit ja kysymykset ovat tervetulleita!

4 vastausta artikkeliin “Kultaa, kultaa!

  1. Otin joulu-tammikuussa ”näkemystä” ja sijoitin fyysiseen hopeaan ja kulta-/hopeakaivosyhtiöihin (osa vähäriskisempiä streaming-yhtiöitä ja osa pienempiä mainareita). Nyt noin 3% salkusta kiinni fyysisessä hopeassa ja 10% mainariosakkeissa. Nousua osakkeissa ollut n. 60-300% per lappu näinkin lyhyellä jaksolla. Volaa riittää, eli kannattaa pitää panostus sopivana omaan riskiprofiiliin nähden. Itsellä tarkoitus ulostaa kaikki laput kahden vuoden sisään, jos/kun kullan ja hopean hinta on suotuisa (ja firmat ovat vielä pystyssä). Korkeintaan yhden streaming-yhtiön jätän pitkään salkkuun.

    Tykkää

  2. Fyysistä kultaa ja hopeaa löytyy. Kultaa ostin vasta Suomessa kun hopeasta joutuu maksamaan ALV:n mikä tekee siitä turhan kalliin. Hopea kolikoita tuli ostettua vähän myös keräily mielessä vaikken mitään numismaatisia ostanutkaan.

    Tykkää

Kommentointi on suljettu.