Vaurastuminen

Koodauksella tienaa itse asiassa aika hyvin

Kukas nörtti bongaa ekana mitä kieltä / frameworkia tässä väännetään?

Puhutaanpa vaihteeksi ansiotuloista, kun yleensä täällä höpisen pääomatuloista. Kuten olen aiemmin kertonutkin, teen päivätöikseni ohjelmistosuunnittelua. Nyt vuodenvaihteessa tulee 10 vuotta täyteen täysipäiväisenä koodarina. Toki sitäkin ennen naputtelin koodia, mutta opintojen ohella osa-aikaisesti. Sovelias hetki siis katsoa hieman taaksepäin ja analysoida ansiokehitystä!

Etenkin keltainen lehdistö muistaa aina välillä kertoa, miten mojovia, jopa viisinumeroisia summia kuukaudessa parhaat koodarit tienaavat. Niitäkin toki löytyy, mutta ovat luonnollisesti vain jäävuoren huippu. Itse aloitin täysipäiväiset koodaushommat mielestäni ihan asiallisella, mutta nykymittapuun vaatimattomalla 3 300 euron kuukausipalkalla. Katsotaanpa miten tienestit ovat sen jälkeen kehittyneet.

Tulokehitys on nousujohteista, mutta vaatinut työpaikan vaihtoa pariin otteeseen.

Kuvaajassa siis veronalaiset vuotuiset ansiotulot päätoimesta. Olen näiden lisäksi saanut toki jotain satunnaisia lisätuloja, mutta keskitytään päätoimen ansioihin. Kuten käppyrä näyttää, pari ekaa vuotta mentiin aika peruslukemissa ja perhevapaat rokottivat tilipussia etenkin 2012 aikana. Samaan hengenvetoon pitää toki todeta, että nuo puolisen vuotta mukulan kanssa kotioloissa oli varsin mukavaa aikaa – vahva 👍 ja suositus tuoreille iseille! 👪

Mutta takaisin koviin lukuihin. Koska täällä Härmälandiassa ei vuosituloja ihmetellä oikeastaan kuin marraskuun verokateuskatsauksen yhteydessä, tarkastellaan mieluummin kk-palkaksi muutettuja lukuja. Lomarahan vähän vääristävät laskentoja, mutta olen tasoitellut jakamalla 12,5:lla 12:n sijaan niiltä vuosilta, kun en ole vaihtanut lomarahoja vapaaksi. Ei ihan eksakti laskelma, mutta tarpeeksi hyvä approksimaatio kuitenkin.

Kuluva vuosi puuttuu vielä, mutta aika samoissa lukemissa mennään kuin viime vuonna.

Palkeista pystyy päättelemään, että 2014-2016 olin eräässä isossa it-firmassa kiinteällä kk-palkalla eikä tulokehitys päätä huimannut. Näköjään tulot jopa laskivat, taisi johtua palkattomista lomista, joita tykkäsin pitää. Tai jouduin pitämään, kun ko. puljussa ei saanut vaihtaa lomarahoja vapaaksi. Vieläkin kismittää tuo kankeus – vinkkinä vaan it-firmojen HR-osastoille 😉

Sitten otinkin loparit ja aloitin 2017 provikkapalkkaisena koodauskonsulttina, jossa olen paitsi viihtynyt paremmin, niin myös tienannut paremmin. Vaikka matkaa on edelleen sinne superkoodarien kymppiklubiin, niin itse koen tulevani varsin hyvin toimeen n. 6 000 euron kuukausipalkalla. Tietty verokarhu rouskaisee siitä vajaa puolet, tilille tupsahtaa yleensä 3 500 – 4 000 euroa. Mutta kyllä silläkin jääkaappi täyttyy ja salkkukin lihoo pikku hiljaa 😊

Mutta. Tämän postauksen pihvi ei ollut brassailla tuloilla, vaan tarjota pientä kurkistusta koodaarien palkkoihin, joita aina välillä mystifioidaan. Sekä ehkä myös tarjota vertailupintaa, minkälaisilla tuloilla omaa salkkuani olen kasannut. Taustaksi vielä kerrottakoon, että toimin ihan ns. rivikoodarina, eli en ole esimiesasemassa eikä minulla ei ole liiketoimintavastuita. Välillä laitan arkkitehdin hatun päähän tai jeesaan rekrytoinneissa, mutta hyvin matalan hierarkian perustasolla hengailen. Nörttilukijoita kiinnostaa tietty teknologiat – nykyään pitkälti .net/Azuren ja Reactin & Angularin kanssa puuhastelen 🤓

Jos ansiot tuntuvat kovilta, kannattaa muistaa avainsana provikkapalkkainen, eli merkittävä osa palkastani tulee provisioina asiakkailta laskutettavasta tuntihinnasta. Jos nököttäisin ilman asiakasprojektia tai saikuttelisin ahkerasti, niin tulotkin tippuisivat komeasti.

Loppuun pari myytinmurskausta, joita alaa kohti jatkuvasti esiintyy:

  • Ei, en tee enkä ole tehnyt ylitöitä juuri lainkaan. Näille ansioille pääsee ihan normi 37,5 tunnin työviikolla virka-aikaan sattunnaisia ilta-aikaan tapahtuvia asennuksia lukuun ottamatta.
  • Ei, en ole megastressaantunut. Suuri osa projekteista on ihan leppoisia. Hiustenrepimistä aiheuttaa lähinnä toisinaan ihmisten välinen kommunikaatio (tai sen puute).
  • Ei, en suunnittele menestyspelejä tai koronavilkkuja. Suurin osa projekteista on päällisin puolin aika tylsiä, mutta teknisesti mielenkiintoisia. Koodaus on nykyään vähän sellaista akateemisen putkimiehen hommaa, vaikka ei tähän akateemisia tutkintoja tarvitakaan 🙂
Rahan tuloa ei voi estää 🤑 Kuva: Mohamed Hasan @ pixabay.

Tavallaan haluan tällä postauksella rohkaista it-alasta kiinnostuneita hakeutumaan koodaushommiin. Alussa voi olla hankalaa, mutta niin on kaikissa hommissa. Palkkakaan ei heti aloittaessa ole kummoinen, mutta nousee helpommin kokemuksen myötä kuin monella muulla alalla. Jos viihdyt koneen ääressä, mutta pystyt myös kommunikoimaan ihmisten kanssa, niin ohjelmistosuunnittelijana saat aika varman ja tukevan leivän tienattua kohtuullisella stressillä ja vaivalla. Sitä paitsi koodaus on yleensä varsin hauskaa puuhaa! 👌

13 vastausta artikkeliin “Koodauksella tienaa itse asiassa aika hyvin

  1. Reactiahan siellä näyttää olevan tulollaan. Ja onhan 3300 edelleen pätevä junnu palkka, varsinkin tässä markkinatilanteessa.

    Muistan ennen hommien vaihtoa jutelleeni koodaustyyppien kanssa ja yksi asia mikä iskostui mieleen oli puhe siitä miten pystyy vaikka yksin elättämään perheen palkallaan. Ettei tartte stressata töisen työttömyydestä tms. Se iskostui aika lämpimästi mieleen. Päädyinkin vaihtamaan omista pienen palkan pätkätöistä, eikä vielä ole kaduttanut. Nytkin puoliso joutui koronan takia työttömäksi, mutta aika hyvin pärjätään ihan vain minun tuloilla. 🙂

    Tykkää

  2. Hyvä kirjoitus! Itse olen ollut koodarina/konsulttina n. 10 vuotta ja verotettava ansiotulo kuukaudessa on tätä nykyä n. 5150 euroa (rahapalkka + lounarit), tilille tulee nettona kuukausittain n. 3300 euroa. Uskoisin tuon olevan aika lailla normaali summa mitä tällä kokemuksella saa. Asiaa joskus tutkiskellessani päädyin siihen, että n. 4000 – 6000 € kuukaudessa on suht kokeneelle koodarille aika perus kuukausipalkka. Tiedän, että itse voisin saada vähän enemmän palkaa, ehkä juuri tuon n. 6000 euroa kuussa, jos vaihtaisin ja kilpailuttaisin työpaikkani, mutta en jaksa siihen lähteä, koska viihdyn nykyisessä positiossa ja käteen ei tuosta jäisi kuitenkaan kovin paljoa kiitos kireän verotuksen. Mieluummin otan vähän lungisti pienemmällä palkalla kuin otan lisää stressiä isolla palkalla.

    Itsekin olen siis ihan perus koodari, en oikeestaan ota stressiä mistään työssäni. Itse asiassa joskus mietin, miksi ihmeessä minulle maksetaan tästä työstä näin paljon vrt. mitä maksetaan esim. sairaanhoitajille. Joskus jopa vähän hävettää kun näitä eroja palkoissa miettii. Toki tiedostan, että tekemiselläni on ihan mitattavaa arvoa ja olen vuosien koulut käynyt ja kouluttanut itseäni vapaa-ajallakin kuten kunnon koodarin pitääkin – ja siitä pitääkin maksaa.

    Olen kuullut, että johonkin 8000 euron tuloihin pääsisi kyllä, jos vaihtaisi firmaa ja menisi töihin johonkin konsulttifirmaan, joka tarjoaa palkkamalliksi juurikin provikkapalkkaa, mutta itseäni se ei jotenkin kiinnosta. Jos katson tulojasi, jotka ovat n. 1000 euroa bruttona isommat kuin minulla niin käteen ei silti jää loppujen lopuksi kovin merkittävästi lisää. Lisäksi siinä tosiaan ottaa riskiä jos tulee paljon sairaslomapäiviä tms.

    Mutta 10 000 euron kuukausitulot koodarina (ilman omaa yritystä) on kyllä aika utopiaa. Ehkä jotkut harvat siihen kykenee, mutta ihan perus koodari-konsultinkin kuukausilaskutus asiakkaalta on varmaan luokkaa 15 000 euroa maksimissaan (100 eur tuntilaskutus). Tuosta pois kaikki laskuttamaton työ, sairaslomat, kesälomat jne. niin ollaan varmaan lähempänä 10 000 euroa / kk laskutuksessa. Joskus näitä laskeskelin, paljonko kehtaa konsulttina pyytää palkkaa niin päädyin juuri tuohon n. 5000 – 6000 euron hujakoille, jotta firmallekin jää laskutuksesta jotain voittoa käteen kaikkien sivukulujen jne. jälkeen. Työnantajan kulut on yllättävän isot. Karkeasti tuon pystyi muistaakseni laskea niin, että palkkakustannus työnantajalle on ehkä n. 1.5 x bruttopalkka ja voitosta menee sitten vielä ALV.

    Itsekin kannustan ihmisiä tutustumaan tähän ohjelmisto-alaan. En voi ymmärtää, miksi naiset eivät tälle alalle hakeudu – ehkä heillä on liian stereotyyppinen asenne tätä alaa kohtaan. Täällä on hyvät palkat ja mielenkiintoista tekemistä, ja tämä on oikeasti parhaimmillaan hyvin sosiaalista työtä, ei tartte koko ajan istua yksin pimeässä koodaamassa. Tällä alalla on niin paljon eri mahdollisuuksia, ei edes tarvitse osata koodata vaan sinusta voi tulla esim. designer (suunnittelee käyttöliittymiä). Itse tosin pidän erityisesti koodaamisesta, koska se on vähän kuin käsityötä ja ongelmanratkontaa yhdistettynä.

    Tykkää

    1. Kiitokset oman tarinasi jakamisesta! Itsekin olen sen verran mukavuudenhaluinen, että en ole jaksanut freelanceriksi ryhtyä. Sillä saisi kyllä ehkä 50 % lisää nettoliksaa, mutta paljon päänvaivaa myös, kun pitäisi myydä itsensä ja hoitaa laskutus & kirjanpito. Ja olet myös oikeassa siinä, että it-ala ei ole pelkkää koodaamista ja sitäkin on vielä tosi moneen lähtöön 🙂

      Tykkää

  3. Koodariksi haluavan täytyy pitää tosin mielessä se, että alalla jatkuva kouluttautuminen taitaa olla käytännössä pakollista menetelmien ja ohjelmointikielien muuttuessa. Kaukana on ne ajat, jolloin C++:lla olisi pystynyt tekemään kaiken 😀 Toki asioiden logiikka on edelleen lähestulkoon sama ja nykyään on rajapinnat vähän joka suuntaan käytettävissä.

    Itse olen konepajayrityksen pienehköllä IT-osastolla ikään kuin tuoteomistajan ja yleisen säätäjän hybridinä, palkkaa maksetaan vähän yli 50 000 euroa vuodessa. Ihan hyvin sillä toimeen tulee, mutta ei epäilystäkään, ettenkö pyydä ekaa palkankorotustani heti kun tilanne alkaa tasaantumaan.

    Tykkää

    1. Olet harvinaisen oikeassa. Tämän alan rankkuus on jatkuvan oppimisen paine. Etenkin web/mobilli frameworkit vaihtuu joka toinen vuosi. Toisaalta se on myös monelle alan suola – pitää aivot virkeänä kun ei tarvitse toistaa itseään vuodesta toiseen.

      Tykkää

  4. Vertailun vuoksi mertsäteollisuuteen. Tienaan 5000 kuussa, summa sisältää kiinteänä ylityöt. Toimin alueen käyttöpäälikkönä, joten vastaan sen toiminnasta ja tuotannosta. Suoria alaisia 8. Teen ylitöitä 200-300h vuodessa, ja näistähän ei maksettu. Puhelin soi kotiin monesti iltaisin ja öisin. Olen hyvin stressaantunut. Joten nuorien kannattaa miettiä mihin suuntautuu…

    Tykkää

  5. Olipa kerrassaan mielenkiintoinen kirjoitus ja aivan kreivin aikaan! Olen nimittäin 10 vuoden työuran tultua täyteen alkanut miettiä alan vaihtoa ja koodaus vaikuttaa kiinnostavalta.

    Tuhannen taalan kysymys kuuluukin, miten asiassa pääsisi parhaiten eteenpäin? Mitä pitäisi opiskella ja missä/miten? Pitäisikö hakeutua yliopistoon/AMKiin vai suorittaa jotain netissä olevia kursseja (Mooc tms.)? Onko tähän antaa jotain vinkkejä? Kovin montaa vuotta ei ole mielenkiintoa istua koulun penkillä, vaan oikeisiin koodaustöihin olisi kiva päästä mahdollisimman pian. Ja siinä sitä sitten oppisi varmaan tekemällä?

    Minulla on pohjalla kaupallinen koulutus eikä koodaamisesta ole mitään kokemusta lukuun ottamatta huvikseen tekemiäni HIVEn pääsykoetehtäviä parin vuoden takaa.

    Tykkää

    1. Koodaus on tosiaan aika pitkälti moderni käsityöammatti nykyään. MOOC & boot camp- pikakursseilla on hyvä kokeilla, olisiko koodaus oma juttu. Sitten jos lamppu syttyy, niin suosittelisin jotain amk-pohjaista tietotekniikan tai ohjelmistosuunnittelun koulutusohjelmaa (yleensä kait insinööri (AMK) tai tradenomi (AMK)).

      Toisaalta, jos on jo pohjalla amk-tutkinto kaupalliselta alalta, niin erilaisia lyhyempiä muuntokoulutusohjelmia löytyy myös, kts. esim. https://amkoodari.fi/fi. Noilla pohjilla on hyvä hakea sitten junior-devaajan paikkaa melkeinpä mistä vaan it-firmasta. Monissa firmoissa on myös omia trainee-ohjelmia, joiden kautta on helppo saada jalka oven väliin.

      Itse olen tietojenkäsittelytieteen FM, mutta en koe, että yliopistotasoinen koulutus olisi tässä hommassa mitenkään välttämätöntä. Parhaat koodarit tulevat toisinaan ihan muista taustoista – laaja yleissivistys ei ole mitenkään pahaksi tässäkään ammatissa!

      Tykkää

  6. Tästä artikkelista tulee monelle hiukan käsitys, että koodariksi opiskeleminen on helppo juttu. 5v yliopistotaustalla ja 10v koodaustaustalla voin sanoa, että tuo on täyttä paskaa.

    Koodariksi ei opita vuodessa tai parissa ja monelta se ei vain luonnistu koskaan. Lisäksi kuka työnantaja olisi niin tyhmä että palkkaisi jonkun 30+ v kokemattoman jätkän kun voi saada nuoren potentiaalisen leijonan? Olen ollut rekryissä mukana joten tiedän mistä puhun. Lisäksi yli 5k bruttopalkkoihin pääseminen kestää helposti 10v.

    Ainoa tapa millä tuo onnistuu on pistää toimari pystyyn ja myydä itsensä 3-6kk jaksoiksi firmoille esim. E-workin kautta. HUOM! Konsulttien rekryt ovat sitten paljon tiukempia kuin vakkareitten.

    Tykkää

    1. Totta. Minustakin on vähän hassua kuvitella, että kouluttaisi itsensä edes vuodessa hyväksi koodariksi, jos aikaisempaa kokemusta ei ole ollenkaan. Minullakin on 5 vuoden DI-tutkinnon ja 10v työkokemuksen lisäksi pohjalla omaa harrastuneisuutta useiden vuosien ajan ja palkka on vain karvan verran yli 5000 euroa kuussa. Toki jos on vähän röyhkeä, pikkasen kiillottaa osaamistaan haastatteluissa ja löytää sopivan palkkamallin omaavan konsulttifirman niin kyllä sitä voi päästä suht pienelläkin osaamisella ihan hyviin liksoihin. Tosin kyllä se osaamisen puute sitten nopeasti tulee esille kun kollegat huomaa, että ”ei tuo kovin hyvä koodari ole”.

      Se, että osaa koodata esim. Reactia ei vielä tee hyvää koodaria, jolle kannattaa maksaa paljon. Nykyään hyvän koodarin pitää olla ns. full-stack koodari, eli osaat vähän kaikkea: fronttia, bäkkäriä, tietokantoja, tunnet serverit, osaat testata, mobiili-devaus jne. Ja pitää myös tuntea prosessit, osata kommunikoida jne. Myös esim. bugien selvittely ja korjaaminen on sellaista, joka kehittyy ajan myötä. Kun olet 10 vuoden ajan korjannut satoja bugeja niin väittäisin että pystyt korjaamaan helposti jonkun bugin tunnissa, johon kokemattomammalta koodarilta menee helposti päivä tai pari. Hankalimmat bugit on sellaisia, joita ”vuoden vanha” koodari ei osaa korjata tai hän luovuttaa kun ei juurisyytä bugille löydä.

      Huonoja koodareitahan löytyy vaikka kuinka. Olen itse paljon tekemisissä intialaisten koodari-kollegoiden kanssa ja siellä tuon huonojen koodarien massan kyllä huomaa: osa intialaisista kollegoista on tosi hyviä, mutta valitettavan iso osa tekee niin huonoa jälkeä, että koodia ei voi usein edes hyväksyä. Ja tuskimpa ”vuoden vanha” kotimainen koodari olisi yhtään sen parempi kuin intialainen kollega, joka on kuitenkin kouluja käsittääkseni käynyt hänkin vuosia.

      Kannustan silti tulemaan tänne IT-alan pariin. Ei kaikkien tarvitse ollakaan hyviä koodareita, voi erikoistua myös muuhun kuin koodaamiseen ja jostain se on aina aloitettava. Mutta mielestäni raha ei saa olla se ainut motivaatio: ala pitää myös aidosti muuten kiinnostaa. Itse pidän koodaamisesta ja jollain perverssillä tavalla myös hankalien bugien korjaamisesta. Siitä saa hienoja voittajafiiliksiä kun vaikka viikon selvittelyn jälkeen löytää juurisyyn ja saa sen korjattua.

      Tykkää

  7. Olette kyllä oikeassa kummatkin nimimerkit Jukka ja Koodari. Vedin ehkä hieman mutkia suoriksi tässä postauksessa. Toki hyväksi koodariksi harjaantuminen vie vuosia ja näille seniori-tason palkoille pääsee yleensä vasta 5-10 vuoden kokemuksen jälkeen. Mutta niinhän se on esim. lakimiehillä, lääkäreillä ja monissa muissakin asiantuntija-ammateissa.

    Korostaisin myös tuota mitä Koodari sanoi lopuksi, että pelkästään rahan perässä ei tälle alalle kannata tulla. Koodauksesta tulee myös tykätä – muuten menee pakkopullaksi.

    Tykkää

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s