Poltteleeko ylimääräinen käteinen tilillä? Jos lisäksi vielä omatuntokin välillä polttelee, miltä kuulostaisi sijoitus hyvään tarkoitukseen? Impact investing eli kotoisammin vaikuttavuussijoittaminen on yksi uusimmista sijoitustrendeistä. Osallistuin tällä viikolla Demos Helsingin järjestämään Impact Investing afterwork-tilaisuuteen Helsingissä.
Yleisesti ottaen sijoittamista pidetään lähinnä oman edun tavoittelemisena ja tottahan se pitkälti on. Jos luvassa ei olisi minkäänlaista tuottoa, harva lähtisi rahoittamaan mitään omasta pussistaan. Moni ei kuitenkaan halua tehdä tuottoa hinnalla millä hyvänsä. Lähestulkoon kaikki pankit ovatkin tarjonneet jo vuosikymmenen ajan ns. eettisiä rahastoja. Nämä kuitenkin ovat osoittautuneet kohtalaisen hintaviksi, hyvin tavanomaisiksi osakekoreiksi, joista on vain heivattu ulos paheelliseksi mielletyt toimialat. Vaikuttavuutta hakeva sijoittaja ei näin epäsuoraan sijoitukseen tyydy.
Vertaislainat ovat tuttuja monelle meistä. Miltäpä kuulostaisi, jos rahoittaisit baltialaisten autohankintojen sijaan vaikkapa intialaisten naisryhmän kutomobisnestä (haettu summa 27 550 €) tai mongolialaisen turistileirin rakentamista (72 650 €)? Ja nyt ei ole kyse hyväntekeväisyydestä, näihinkin hankkeisiin sijoittamalla saisi sijoitukselleen 3 % vuotuisen koron. Ei huimaa päätä, mutta voittaa talletustilit mennen tullen. Joukkorahoitusperiaatteiden mukaan kaikkiin lainoihin voi ja kannattaakin osallistua kuhunkin vain pienellä osuudella. Rahat ovat kiinni sijoituksessa yleensä 2-4 vuotta.
Nämä ovat esimerkkejä hollantilaisen Lendahandin projektisalkusta, joihin me suomalaisetkin voimme osallistua joko suoraan Lendahandin alustan kautta tai lähipäivinä myös suomalaisen Joukon voima -joukkorahoituspalvelun kautta. Ensimmäinen yhteisprojekti julkaistaan perjantaina 5.10.2018. Joukon Voima välittää rahoitusta myös pienemmille projekteille mm. myös Suomessa, joissa on tyypillisesti hieman isompi tuotto (> 5 %).
Helposti ajattelee, että vaikuttavuussijoittamisessa on kyse enemmänkin hipsterien harrastelusta kuin vakavasti otettavasta bisneksestä. Joukkorahoitus on kuitenkin lyömässä itseään läpi merkittävänä rahoitusmuotona ja esim. Lendahand on välittänyt rahoitusta jo 37 miljoonan euron edestä. Mainittakoon vielä, että edellä mainittu mongolialaisprojekti on ainut tällä hetkellä avoinna oleva, Lendahandin hyväksymä projekti. Suurin osa lainoista menee kaupaksi päivissä tai jopa tunneissa niiden avaamisesta. Kysyntää ja luottoa tuntuu siis löytyvän.
Vaikka vertailaislainoissa on merkittäviä riskejä, niiden takaisinmaksuprosentti on varsin korkea. Mikäli ymmärsin luvut oikein, Lendahandin välittämistä projekteista yksikään ei ole tuottanut luottotappioita. Toki on vain ajan kysymys milloin näin käy, mutta hajauttamalla lainat esim. kymmeneen projektiin, riskit pysyvät varsin hyvin hallinnassa.
Huom: En suosittele kenellekään sijoittamaan merkittävää osuutta sijoitussalkusta mihinkään joukkorahoitusalustaan. Lendahand itse suosittelee maksimissaan 10 % osuutta ja itse olisin varmasti vieläkin varovaisempi. Sijoitussalkun mausteeksi sen sijaan suosittelen lämpimästi, mutta muista DYOR – do your own research!
o o o
Miltä kuulostaa? Onko vaikuttavuussijoittaminen jälleen uusi pärinäsana, joka unohtuu pian? Vai tuleeko tiedostavasta sijoittamisesta pikku hiljaa valtavirtaa? Itse ainakin koen pienten yritysten tukemisen kestävämpänä tapana auttaa kehittyviä talouksia kuin perinteinen kehitysapu. Kotimaisen Fellow Finance -joukkorahoituspalvelun osakeanti ylimerkittiin juuri. Sana on jälleen kerran vapaa!
Disclaimer: En ole sijoittanut mihinkään joukkolainaan, vaikka saatan toki tehdä näin lähitulevaisuudessa. En myöskään ole missään tekemisissä em. organisaatioiden kanssa, eikä tätä postausta ole sponsoroitu millään lailla.
Sijoittaja-Tursas 
en sijoita mihinkaan, milla ei ole tarjota vahintaan kahden vuosikymmenen track recordia.
TykkääTykkää
Hyvä periaate! Vältät varmasti pahimmat karikot. Toisaalta tuolla taktiikalla jää helposti paitsi messevimmistä nousuistakin, esim. FAANG-osakkeet.
TykkääTykkää
Jos nyt ihan puhtaasta sijoitusnäkökulmasta mietitään niin eikös tämä kuullosta tosi huonolta? Intialainen kutomobisnes kuulosta kyllä sellaiselta että riskit huomioiden tuotto-odotuksen pitäisi olla kaksinumeroinen. Hyväntekeväisyys on sitten eri asia.
TykkääTykkää
Hyvä kommentti
TykkääTykkää
Siinä mielessä samaa mieltä, että olisin kuvitellut luottotappioiden olevan merkittäviä tämän tyyppisessä toiminnassa. Ilmeisesti kuitenkaan ”defaultteja” ei ole pahemmin tullut vastaan.
Ihan perinteisen tuotto/riski-teorian mukaan näitä ei voi arvottaa, mukana on toki aina hyväntekeväisyys-elementti. Väitän kuitenkin, että sijoittamallakin voi tehdä hyvää, eivät ole toisiaan poissulkevia asioita.
TykkääTykkää
Mielenkiintoinen vaihtoehto. Kerrottiinko siellä mikä on näiltä lainanottajilta perittävä korkoprosentti, jos 3% on se mitä sijoittaja saa? Eli paljonko alusta ottaa siitä välistä? En löytänyt tätä tietoa ainakaan nopealla etsinnällä Lendahandin sivuilta.
TykkääTykkää
Näyttäisi FAQ-osion perusteella olevan 7% luokkaa, eli 4%-yksikköä marginaalia ottavat välistä.
”Our borrowers (issuers) pay an average interest rate of 7,35% per year to Lendahand. Consequently we pay on average 4,25% to our funders. The other 3,10% is our gross margin. In 2018 our margin is maximized at 4%.”
TykkääTykkää
Kävin lukemassa vähän tarkemmin, tuo 7,35% on siis se mitä ne ”local partners”, jotka välittää ne lainat eteenpäin, maksaa keskimäärin. Esim. tuossa Intian kutojanaisten tapauksessa Milaap on se local partner (issuer), ja niiden naisten maksamasta korosta ei ole tietoa. FAQ:sta löytyy tieto, että keskimäärin paikalliset yrittäjät maksavat 1-3% korkoa kuukaudessa. Siis kuukaudessa, ei vuodessa. Eli karkeasti laskien 12-36% vuodessa. Tässäkin Intian tapauksessa olisi ennen sijoittamista kiva tietää mikä se peritty korko on, en välttämättä haluaisi rahoittaa mitään 36% koronkiskontaa
”On average, our SMEs pay around 1-3% interest per month. Lendahand will launch new propositions structurally for which the central theme is lowering the interest entrepreneurs have to pay.” (FAQ kohdasta What interest rate do entrepreneurs pay?)
TykkääTykkää
Kiva.org on harrastanut pitkään tuota hyväntekeväisyysrahoittamista, eli muuten sama idea mutta ”sijoittaja” saa palkkioksi vain hyvän mielen. Velalliselta peritty korko on ollut suorastaan riistotasoa. Ajatuksena nämä ovat kauniita mutta tosiaan välillä vähän mietityttää, että kuinka pulassa velallinen on näiden lainojen kanssa.
TykkääTykkää
Kiva on kyllä tuttu, mutta itse en oikein tykkää siitä, että vetävät koko tuoton välistä.
Vaikka Lendahandin perimä 7% korko tuntuu meistä korkealta, niin kehittyvillä markkinoilla yrityslainojen hinnat ovat aika korkeita, jos nyt ylipäätään saavat rahoitusta.
TykkääTykkää