Laskeskelin saksalaisista osakkeista kertyviä osinkoja ja etenkin niistä saatavia osinkoja. Tässä laskelmaa tänä vuonna maksetuista (eli vuoden 2016) osingoista:
| Yhtiö | Osinko brutto | Brutto-% | Netto-% | Netto-% tak. perinnällä | Vert. suom. (brutto-%) |
|---|---|---|---|---|---|
| Allianz (ALV) | 190 € | 4,2 % | 2,8 % | 3,1 % | 3,8 % |
| Henkel (HEN3) | 16,20 € | 1,4 % | 1,0 % | 1,1 % | 1,3 % |
| Munich Re (MUV2) | 172 € | 4,8 % | 3,3 % | 3,6 % | 4,4 % |
Viimeinen sarake siis kertoo minkä verran bruttotuottoa pitäisi saada suomalaisesta yrityksestä, jos sama osinko olisi suomalaisesta yhtiöstä peräisin eli 25,5 % mukaan. Saksahan perii kiinteää 25 % osinkoveroa, josta Suomen verottaja suostuu hyväksilukemaan verosopimuksen perusteella vain 15 %. Solidaarisuus on myös heilläkin muodissa, mutta palkkojen sijaan solidaarisuusveroa kannetaan osingoista. Tämä lisää veroastetta 1,38 %-yksiköllä. Ennakkopidätys on siis 26,38 % ja jälkikäteen kannetaan vielä 6 %. Kokonaisveroaste on siis 32,38 %. Erotuksen (32,38 % – 21,4 % = ~11,4 %) saa takaisin, mutta vain erikseen sitä anomalla.
Jotta liiaksi perittyä osinkoveroa saisi Saksasta takaisin, tarvitaan osakevälittäjän todistus maksetuista osingoista ja ennakkopidätyksistä. Omalla välittäjälläni Nordnetillä* todistukset kustantavat hinnaston mukaan ”10 euroa / kpl”. Valitettavasti tämä osoittautui aikamoiseksi kaunisteluksi, engl. todistus nimittäin maksaa 50 euroa. Siihen kyllä saa sisällytettyä useamman vuoden osingot, mutta aika rapsakat juomarahat tuosta lappusesta joutuu maksamaan!
Tavallaan voisi tietty ajatella, että vastuullisena sijoittajana mielellään maksaa vähän ylimääräistä veroa ja tukee Euroopan talousveturia. Mutta toisaalta taas piensijoittajan veroaste on aika korkea, ehkä olisi viisasta säästää pelimerkkejä tässäkin yhteydessä?
Koska takaisin saatava summa (neljältä vuodelta) olisi vain satasen luokkaa ja kustannukset lomakesulkeisista 50-60 euroa, ei tämä kyllä minusta maksa vaivaa, useampi tunti tuohon kuitenkin tuhrautuisi, verotoimistostakin kun pitäisi hakea leimat jne. Kaikki ko. osakkeet ovat enemmän (Allianz +41 %) tai vähemmän (Munich Re 12 %, Henkel 3 %) plussalla. Jospa myisin ne ja ostaisin tilalle kotimaisia osingonmaksajia? Kovin vaikea ei ole löytää n. 4 % osinkotuottoa Helsingin pörssistä. Allianzin osalta kyllä korkoa korolle -vaikutus katkeaisi ikävästi luovutusvoiton verojen muodossa. Toisaalta ei pidä tuijottaa vain osinkotuottoa vaan tuottopotentiaalia ja hajautusta kokonaisuutena.
Onko sinulla saksalaisia osakkeita? Mitä itse tekisit? Harmittaako ylimääräinen verorasitus? Oletko perinyt liikaa maksettuja osinkoveroja takaisin Saksasta? Onko kellään sattumalta kokemusta, riittäisikö operaatioon esim. itse tulostettu tiliote osakevälittäjän verkkopalvelusta?
Oikaisu 22.8. klo 20:52: Kuten kommentoija V tuossa alla ansiokkaasti totesi, Suomenkin osinkoverotus on kiristynyt viime vuonna ja efektiivinen osinkovero (useimmilla) nousi 21,4 % -> 25,5 %. Korjattu tämä laskelmiin.
Disclaimer: En mene takuuseen em. tuottolaskelmista. Tähdellä* merkityt linkit ovat affiliate-linkkejä.
Sijoittaja-Tursas 
Kyllä.*hymiö*
Kiitoksia, itselleni oli uutta tietoa, että pitää olla todistus, joka maksaa ja vielä noin paljon. Aika hankala päästä indeksiä paremmille tuotoille noin suurilla veroilla. Varmaan aika saman sisällön saisi DAX Dividend ETF:llä.
TykkääTykkää
Joo, enpä tiedä sitten saisiko kivijalkapankkeja käyttävät lirpakkeensa edullisemmin, tuskinpa. Jos loppuvuodesta saataisin vielä syysralli aikaan, niin saattaa kyllä mennä saksalaput myyntiin.. 🙂
TykkääTykkää
Itse en ole Saksaan sijoittanut nimenomaan tuon solidaarisuusveron takaisinkarhuamisen aiheuttaman jumpan takia. En vaan näe piensijoittajana mitään järkeä lähteä tuohon rumbaan, varsinkaan jos siitä koituu vielä useamman kympin kustannukset oman osakevälittäjän (Nordnet) lappujen muodossa. Pitäisi olla Saksan markkinoilla kiinni ihan huomattava summa, viisinumeroinen vähintään, jotta tuota kannattaa edes harkita…
Kuten itse totesit, samaa tuottoa saa muualtakin ja vähemmällä häsläämisellä. Suomessakin on nykyään jo monia vakaita kansainvälisiä yrityksiä samoilla osinkotuotoilla ja Saksan markkinoille pääsee esimerkiksi etf-rahastojen kautta jotka hoitavat ilmeisesti nuo verohommatkin sijoittajan puolesta? 🙂
TykkääTykkää
Näinhän se kyllä on. Esim. suosittu DXET-ETF, joka kuuluu Nordnetin kk-säästövalikoimaan, sisältää Allianzia ja Munich Re:tä.
Enpä kyllä enää keksi yhtään hyvää syytä omistaa näitä suoraan, kun ei mitään ylivoimaista kasvupotentiaalia missään firmassa luvassa 😀
TykkääTykkää
“Ennakkopidätys on siis 26,38 % ja jälkikäteen kannetaan vielä 6 %. Kokonaisveroaste on siis 32,38 %. Erotuksen (32,38 % – 21,4 % = ~11,4 %) saa takaisin, mutta vain erikseen sitä anomalla.” Suomessa verovelvolliselta ei pitäisi periä Saksassa muuta kuin ennakonpidätys eli tuo 26,375 %, ei siis mitään ylimääräistä 6 %-yksikköä. Lisäksi Saksasta saa luonnollisesti takaisin kaiken yli 15 % (eli verosopimuksen salliman ylärajan) ylittävän osuuden.
“Viimeinen sarake siis kertoo minkä verran bruttotuottoa pitäisi saada suomalaisesta yrityksestä, jos sama osinko olisi suomalaisesta yhtiöstä peräisin eli 21,4 % mukaan.” Mistä tuo 21,4 % tulee? Osingostahan veronalaista on 85 % ja vero on 30 (tai 34) %, ts. osinkoon kohdistuva veroaste on 25,5 %.
TykkääTykkää
En ole lakimies, mutta jostain kumman syystä mm. Saksa, Tanska ja tietääkseni Ranskakin toimivat siten, että ennakkopidätys suoritetaan tuon kiinteän prosentin mukaan (Saksassa vielä solid. vero päälle). Verosopimus taas sallii Suomen verottajalle vain 15 % hyvityksen. Tästä on tarkempi selitys tuolla Nordnet-blogissa johon linkkasin jutussa.
Tuosta jälkimmäisestä seikasta olet kyllä harvinaisen oikeassa. Osinkoverotus muuttui 2016 ja veronalainen osuus nousi 70 % -> 85 %, jolloin efektiivinen vero on 30 % verokannalla 25,5 %. Minäpä oikaisen tuon laskelmiin, kiitokset hyvästä huomiosta!
TykkääTykkää
Lakimies vastaa :). Ilmeisesti tarkoitit tuolla jälkikäteen kannettavalla 6 %:lla siis Suomen perimää veroa (kun olettamasi oli, että osingon veroaste on 21,4 %)? Tämä selittäisi kommentin.
Vielä teknisenä tarkennuksena, että verosopimuksella ei varsinaisesti rajoiteta sitä, minkä osuuden Suomen verottaja voisi teoriassa hyvittää, vaan sitä, mikä osuus veroa Saksalla on oikeus periä osingosta. Se, ettei ylimenevää osaa hyvitetä Suomessa, on siis puhtaasti (Suomen) kansallinen valinta, ja looginen sellainen – muutenhan Suomelle kuuluvat verotulot valuisivat ulkomaille. Kuten kirjoititkin, Saksa ei noudata verosopimusta suoraan, vaan perii sisäisen lainsäädäntönsä mukaisen korkeamman lähdeveron ja edellyttää ylimääräisen osan erillistä takaisinhakua.
TykkääTykkää
Pörssiosakkeiden osinkojen verovapaa osuus kutistui 85 prosenttiin jo verovuonna 2014, ei siis 2016.
TykkääTykkää
Oikeassa olet. Mitenköhän tuo asia on päässyt unohtumaan.. voi olla että jäi vain sijoittamista aloitellessa päähän tuo 21,4 % ja ei sitä vanha koira enää opi uusia temppuja 😀
TykkääTykkää
Tuohon vielä täydennyksenä, että Suomen ja Saksan välisessä verosopimuksessa lähdeverokannaksi on sovittu 15 %. Tämän enempää ei voi Suomen verottaja hyväksilukea, jonka takia erotus (26,4 % – 15 %) jää verovelvollisen tappioksi ellei hän suorita takaisinperintää.
Tästä aika vanha mutta selkeä esimerkki löytyy Danske Bankin asiakastiedotteesta, kts: https://www.danskebank.fi/PDF/Private%20Banking/Varallisuusviesti20102.pdf
”Joissain tapauksissa osingon lähdevaltio saattaa periä verosopimuksen
mukaista veroa suuremman veron sisäisen
lainsäädäntönsä nojalla, esim. 25 %. Tällöin verosopimuksen
mukaisen veron ylittävää lähdeveroa ei kuitenkaan hyvitetä
Suomessa vaan sijoittajalle hyvitetään tämän vaatimuksesta
vain verosopimuksen mukainen vero (tässä 15
%). Sijoittaja joutuu siis maksamaan Suomessa osingosta
efektiivisesti vielä 4,6 % ja hakemaan liikaa maksettuja veroja
(=25 % – 15 %=10 %) takaisin lähdevaltiosta omaaloitteisesti.”
TykkääTykkää
Liian vaikeaa, mulla meni saksalaiset osakkeet aikanaan myyntiin tuon takia. Ai niin ja Tanskalaiset myös….
TykkääTykkää
Siltäpä minustakin alkaa tuntua. Novo Nordiskit tulikin jo myytyä 🙂
TykkääTykkää
Tanskan kanssa on helppoa. Printtaat Nordnetistä vain osinkolaskelmat, pyydät verottajalta todistuksen Suomessa asumisesta ja sitten vain syötät nuo tanskan veroviranomaiselle sähköisessä hakemuksessa.
Saksan kanssa ainoa ero on, että piti lähettää kirje.
En mä rupea maksamaan nordetille 100e noista todistuksista.
TykkääTykkää
Minulla oli tanskalaisia osakkeita sen verran vähän (Novo Nordisk), että päätin myydä ne, siellä suunnalla ei ainakaan olisi maksanut vaivaa.
Mutta jos kerran Saksankin verottaja hyväksyisi itse tulostetun printin.. niin melkeinpä pitäisi kokeilla kepillä jäätä. Tuo todistus tietty verottajalta pitää pyytää, mutta ehkäpä sen jaksaa tehdä 🙂
TykkääTykkää